maanantai 19. tammikuuta 2015

Stressiviikot

Minusta ei ole oikein kuulunut, mutta siihen on näinkin normaali syy kuin stressi. Aikani on kulunut aika hienosti stressaamiseen kouluista ja kouluhauista ja kaikista niistä pienistä tehtävistä ja miljoonista puhelinsoitoista mitä minun pitä tämän prosessin eteen tehdä. Loput vapaa-aikani olen sitten halunnut viettää mahdollisimman stressivapaassa ympäristössä eli kultani kainalossa tai kirjojen ja elokuvien parissa. Olen myös saanut museovimman, sillä host äitini hommasi museokortit millä pääsee ilmaseksi kaikkiin museoihin jee!

Rijksmuseumista löytyi tämä kuuluisa taideteos

Amsterdamissa oli tulppaani päivä. Ihmiset saivat itse käydä keräämässä tulppaaneja, joten minä vein kotiin kaksi maljakollista tulppaaneja :)



Mitä muuta minulle kuuluu? Käytiin tässä viikko sitten spontaani reissu eläintarhassa! Herättiin Nielsin kanssa aamulla ja vain päätettiin ottaa ja lähteä katsomaan jellonia (Nielsin vanhemmat maksoi hihi) Olen myös kerennyt taas sairastelemaan. Flunssaa pukkaa ja oikea korvani on ollut jo melkein kaksi viikkoa niin lukossa että päässä huimaa ja soi. Jos ei pian parane niin lääkäriin läks. Päätin myös aloittaa taas astetta paremmat elämäntavat. Tein ensimmäisen muutoksen viime syyskuussa ja muutos näkyy kehossani jo aivan valtavasti! Nyt mielestäni on siis hyvä aika ottaa seuraava askel hieman terveellisempää elämää.

Jellona!

Stressin keskellä kaikki muutkin päättävät hajota käsiin



Viimeinkin minulla on ollut kuitenkin takanani viikkoja, joista olen tyytyväinen ja joiden aikana olen saanut tosi paljon aikaiseksi. Olen jälleen kerran taistellut hollantilaisten papereiden parissa, kun he eivät millään jaksaisi uskoa että tosiaan asun tässä maassa. Koulujutut alkavat olemaan jo hyvinkin selviä ja tänään hain virallisesti ensimmäiseen kouluun Utrechtiin. Paljastelen tästä enemmän sitten hieman myöhemmin :) Olen myös saanut muutaman käytännönasian suomen puolelta hoidettua ja nyt voi pian alkaa taas hengittämään normaalisti. Ainakin hetken. Seuraavaa stressivuorta odotellessa!






                     

torstai 8. tammikuuta 2015

Viimeiset joulupuheet!

Ehkä hieman myöhässä lähden joululomaa purkamaan, mutta ehkä parempi myöhään kuin ei milloinkaan. En nyt kuitenkaan lähde sen suuremmin joka ikistä yksityiskohtaa tutkimaan vaan käyn tämän läpi hieman ympäripyöreesti. Asia, joka teki minut ikionnelliseksi ja joka saa edelleen hymyni huulille on se fakta että joka ikinen rakastui Nielsiin mikä merkitsi minulle niin niin paljon. Minusta oli ihana nähdä kuinka hän halaili minun rakkaita sukulaisiani ja kuinka me vaan kovaan ääneen yhdessä hoiloteltiin. Oltiin koko ajan kuin yksi iso perhe ja kaikki tehtiin yhdessä. Sain isoäidiltänikin kommenttia että "älä päästä tota menemään, ihana mies!"
Matka oli täynnä rakkautta ja sitä toivoinkin alusta alkaenkin.

Joululahjoja tuli paljon mutta paras lahjani oli ehdottomasti uusi puhelin yay! Oma kolme vuotta vanha kapula sanoi itsensä irti muutama kuukausi sitten ja nyt pääsen laina puhelimesta viimeinkin eroon :) Valitsin puhelimekseni Samsung galaxy alphan ja värinä valkoisen ja olen tosi tyytyväinen. Hyvä kamera oli lähes ainut asia minkä puhelimeen halusin.

Matkaan mahtui myös hieman kyyneliä. Muutama huono hetki sielä oli niin kuin kaikilla, mutta eniten minua huolestutti eräs kyhmy jonka olin löytänyt rinnastani. Tässä nyt pari viikkoa kuumottelin asiaa ja pahinta koko hommassa oli se että iskä kuskas mut sitten syöpäsairaalaan. En yleensä kammoa sairaaloita, mutta kyllä se fiilistä muuttaa, kun sairaalan nimi oli nimenomaan syöpäsairaala. Testit siellä otettiin ja tänään sitten tuli soitto lääkäriltä ja ilouutisia sainkin. Ei mitään vakavaa! Nyt voi taas hengittää ja saada tämä stressin aihe pois niskoilta. Nyt on muutenkin niin kova stressi päällä kouluhaun vuoksi. Tajusin liian myöhään kuinka paljon minun pitää tehdä haun eteen (mm. käydä tekeen viralliset kopiot ja käännökset mun todistuksista). Sisko tulee oleen iloinen kun passitan sen juokseen mun todistusten kaa ympäri Helsinkiä.

Tässä nyt kuitenkin kuva muodossa mun joululoma :)

Joululintu näytelmä Rukalla. Joskus minäkin tuolla aikoinaan hyppelin ja lauleskelin :)



Joulu isovanhemmilla tätien ja setien kanssa <3

Oulangalla



Hihiiii, love you <3
Helsinki




Tein jouluisen glögijuustokakun



Vain -30 astetta








Mun mörökölli

Matkan jälkeinen fiilis <3


                           

lauantai 3. tammikuuta 2015

Muistellen vuotta 2014

 Nyt olen viimeinkin palannut lomaltani Suomesta ja olo onkin sen mukainen. Todella haikea fiilis ja jotenkin tuntuu etten saanut lähellekkään tarpeeksi aikaa viettää rakkaitteni kanssa. Aika vaan viuhahti ohi niin nopeasti ettei oikein mitään jäänyt käteen. Toki ihania muistoja minulla on paljon, mutta miksi kaikki hyvä loppuu niin nopeaa? Pakko myöntää että kesän odottaminen alkoi nyt. Haluan takaisin!

Onnekseni fiilis ei ole yhtä onneton kuin vuosi sitten. Luulen että koti-ikävääni helpottaa tällä kertaa rakas herra Nielsini. Ihanaa että 14 päivän yhdessäolon jälkeen hän pyysi mua heti heille yöksi ja itse asiassa painun sinne vielä tänäänkin :) Menen kuitenkin tuohon Suomen matkaan syvemmälle myöhemmässä postauksessa. Nyt haluan käydä läpi vuoden 2014 joka kuukauden kohokohdat ja kuopat. Tiedän että olen muutaman päivän myöhässä, mutta en halunnut alkaa värkkäämään tätä tabletillani.

Tammikuu
Vuosi 2014 lähti käyntiin rauhassa kotona Kuusamossa. Kuitenkin paluu takaisin Hollantiin särki sydämeni palasiksi. Tämän takia teinkin useita suunnitelmia miten pääsisin takaisin Suomeen ja suunnittelin jopa opiskeluja meikkiartistiksi Kanadassa. Oli kuitenkin todella lähellä ettenkö olis lopettanut au pair töitä ja lähtenyt kotiin. Iloakin kuitenkin riitti kavereistani ja kävin elämäni ensimmäisissä isoissa kotibileissä ja täytyy sanoa että ne olivat elämäni parhaat kotibileet ikinä. Onneksi minua myös lohdutti kuun lopussa alkava Thaimaan matka ja en siksi päättänyt luovuttaa.




Helmikuu
Koko kuukausi Thaimaassa! Parasta oli kahden viikon itsenäinen matkustaminen ympäri Thaimaata. Olo oli niin itsenäinen ja aikuinen. Toki minulla oli niin paljon aikaa miettiä asioita, että joskus ikävä kotiin iski todella kovana ja vietin illat surren omassa huoneessa. Näin jälkeen päin ajatellen kuitenkin ikävöin kovasti Thaimaan kulttuuria ja lämpöä. Haluan takaisin!





Maaliskuu
Paluu normaaliin arkeen kolahti hieman. Työ maistui hiekkapaperilta ja joka aamu ärsytti lähteä töihin. Laskin jo ahkerasti päiviä kotiinpaluuseen. Maaliskuu oli aika tavallinen kuukausi. Tapasin muutaman uuden ihmisen ja vietin aikaa paljon Megin ja Lydian kanssa.





Huhtikuu
Heti kuukauden alussa lähdettiin Irlantiin Megin kanssa. Ihanaa! Arki kerkesikin jo maistua niin pahalta että teki mieli vain ottaa ja lähteä ja tämä matka sai minuun taas puhtia. Reilu viikon jälkeen myös kaverini Mirkka, Alice ja Roope tulivat Hollantiin minua moikkaamaan ja voi sitä iloa ja naurua! Oli ihanaa että pystyin olemaan sekä suomalaisten että hollantilaisten kavereideni kanssa yhtä aikaa. Kuukauden kruunasi vielä King's Day, jota olin odottanut jo kolme vuotta ja viimeinkin pääsin sitä täällä Hollannissa viettämään. Hyvä kuukausi! Aloitinhan minä myös bloginikin kirjoittamisen tässä kuussa.






Toukokuu
Kotiinlähtö alkoi lähestymään meitä kaikkia. Vaikeinta oli sanoa hyvästit parhaalle kaverilleni Megille. Myös oma lähtö tuli niin lähelle että paniikki iski. Siksi päätinkin että ehkä olisi parempi vain jäädä Hollantiin sen sijaan että aloittaisin taas uuden elämän Suomessa. Tapasin toukokuussa prinssi uljaani vaikken tuolloin vielä tiennyt ollenkaan että hänestä tulisi rakas poikaystäväni.



Kesäkuu
Kesäkuun alku oli paniikkia. Kotiin pitäisi lähteä vaikken todellakaan halunnut. Onneksi sitten lopulta löysin kesäksi itselleni talon Utrechtin kupeesta ja helpotus oli suuri. Tiesin silloin että kaikki tulisi järjestymään. Tämän jälkeen piti sanoa hyvästit vanhalle host perheelleni ja kesälomani Suomessa sai alkaa. Juhannus Kuusamossa oli kyllä aivan mahtava!





Heinäkuu
Suomen kesä ei kerennyt alkaa siellä ollessani. Sadetta ja kylmää joka päivä. Muutinkin sitten takaisin Hollantiin Bunnikiin ja töiden haku alkoi. Onneksi tätä työstressiä helpotti se että minulla oli tukenani Niels. Vaikka olimmekin vain kavereita, tuli hänestä minulle silti tosi tärkeä. Heinäkuu oli lopulta törkeän kuuma. Sormen liikuttaminenkin sai minut hikoilemaan!



Elokuu
Tunnemyrskyä. Töistä ei ollut vielä varmuutta ja tajusin että Nielsiäkin kohtaan on tullut paljon tunteita. Tuntui että olisin kauheassa umpikujassa. Sain kuitenkin lopulta varmuuden että pääsen Amsterdamiin työskentelemään tähän uuteen perheeseen joka oli suuri ilonaihe sillä tiesin syvällä sisimmässäni että tulisin rakastamaan tätä perhettä. Vietin syntymäpäivääni ja siskoni tuli tapaamaan minua Hollantiin. Reilu viikko synttäreitteni jälkeen sitten päätimme Nielsin kanssa alkaa seurustelemaan. Jee! Nyt pystyi taas hyvillä mielin menemää hetkeksi Suomeen.



Syyskuu
Syyskuu lähti Suomessa käyntiin. Sain autokoulun toisen vaiheeni suoritettua ja kävimme koko äidin suvun kanssa Ruotsin risteilyllä joka oli ihan mahtava! Tämän jälkeen muutinkin sitten Amsterdamiin ja kaikki tuntui niin mahtavalta. Amsterdam on kyllä enemmän minun tyyliäni kuin Utrecht. Tapasin muutaman uuden ihmisen ja suhteeni Nielsin kanssa alkoi paranemaan. Myös uusi työni teki minusta tosi onnellisen.




Lokakuu
Syksy alkoi ja siksi myös joulunodotukseni jo alkoi. Laskettiin jo Nielsin kanssa päiviä että lähtisimme Suomeen. Lokakuu meni työskennellessä, sillä otin myös toisen työn ja siksi työtunneiksi kertyi 40h viikossa. Ajatuksenani oli kerätä rahaa reissua varten. Tapasin ensimmäistä kertaa ikinä poikaystäväni kavereita ja oli ihanaa tajuta että pystyn olemaan osa heidän porukkaansa.




Marraskuu
Marraskuu oli todella yksinäinen. Olihan minulla ihana host perhe ja ihana poikaystävä, mutta omia varsinaisia ystäviä ei vain ollut. Marraskuu ei ollut mikään vuoden mahtavin kuukausi, mutta ainakin tiesin että pian on joulu lähellä ja silloin voin olla ystävieni kanssa





Joulukuu
Kaikki oli heti paremmin! Aloitin hollanninkielen kurssin ja joululahjojen osteleminen alkoi. Sitten tulikin se kauan odotettu Suomen reissu jonka muisteleminen saa hymyn huulille. Ihanaa kuinka hyvin kaikki meni ja kuinka kaikki ihastuivat minun Nielsiini. Nyt voi sanoa että parisuhteemme kukoistaa. Ja viimeinkin minulla oli useita rakkaita ihmisiä ympärilläni. En ollut enää yksin.