maanantai 30. marraskuuta 2015

Nyt se alkaa!

Hihhulihei! Täydellisen päivän jälkeen hehkutan täällä onnessani että huomenna alkaa joulukuu! Tänä vuonna olen valmistautunut hieman enemmän tähän blogin kannalta ja olen jälleen suunnitellut pienen joulukalenterin blogiini mutta tällä kertaa käyttänyt pohdintaan enemmän aikaa kuin viime vuonna. Ajatuksenani olisi taas tehdä pieniä postauksia päivittäin eli en mitään ihmeitä ala tekemään, mutta silti jotain.

Joulukuu alkaa kannaltani hienosti sillä äitini saapui tänään Hollantiin ensimmäistä kertaa ikinä ja huomenna odottaa Amsterdamin kadut ja Primark ja palatsi sun muuta kivaa. Tänäänkin vietimme tosi mukavan päivän ja minun ja poikaystäväni vanhemmat viimeinkin tapasivat toisensa (nyt se on virallista hah). Söin myös elämäni parhaimman pihvin, eli voiko päivä olla parempi? Voi kyllä. Sain myös ison säkillisen tuliaisia Suomesta ja nyt on varastot täynnä hapankorppuja, karkkia, sinappia ja ruissipsejä. Lukuunottamatta sitä kauheaa vesisadetuuli myrskyä, päivä oli aika pyöreä kymppi. Tästä viikosta näillä näkymin tulossa tosi mahtava mutta siitä tietysti sitten enemmän myöhemmin. Hyvää joulukuun alkua kaikille!

Tästä se alkaa virallisesti, joulunodotus!!




                             

torstai 26. marraskuuta 2015

Joulukortit kiertoon


Minun vuodenajathan menevät näin: kevät, kesä, joulu, talvi kuten olen tainnut jo aiemmin asiasta mainitakin. Olen ikuinen joulufriikki joka jaksaa unelmoida jouluaatosta ja niistä ruoista ja tunnelmasta ja joulumusiikista. Välillä minusta tuntuu oudolta kun laitan jouluiset lastenlaulut kovalla soimaan kovalle ja mietin mitähän kämppisteni päässä liikkuu kun kuuntelen ihan tosissani lastenmusiikkia. Oh well...

Me saimme kämppisteni kanssa aivan mahtavan idean. En ole näköjään ainut joulun ystävä sillä me kaikki halusimme lähettä lähimmäisillemme upeat joulukortit! Tästä inspiroituneena me selailimme joulukortti aiheita netistä ja lopputuloksesta tuli mielestäni oikein hieno. Nyt vain täytyy valita mikä kuvista on se paras! Hauskin puoli tässä oli se että me ei oltu etukäteen sovittu mitä kukin laittaa päälleen tai mikä rooli kelläkin on ja sitten kun me kaikki tulimme ulos makuuhuoneistamme nämä asut päällä tajusimme että olemme selvästi isä, äiti, tytär ja lemmikki.

Hassua kun oikeasti viimeeksi kun joulukortteja lähetin olin ala-aste ikäinen. Silloin se oli niin suloista kirjoittaa isoilla harakanvarpailla että hyvää joulua ja ojentaa tämä kortti henkilökohtaisesti vastaanottajalleen. Noiden vuosien jälkeen ei ollut enää oikein normaalia lähettää kavereilleen kortteja ja enhän halunnut olla se yksi outo joka niitä joka vuosi postittaa. Ajattelin silloin aina että sitten vanhempana alan lähettämään kortteja aivan niin kuin äitinikin tekee joka joulu, mutta ehkä minä alan nyt pikkuhiljaa tulemaan siihen ikään että minusta voisi tulla korttitäti.

Mitäs te lukijat tykkäätte meidän kuvista?




















Nyt vielä pitäisi hommata jättimäinen kuusi meidän olohuoneeseen ja joulu voi alkaa!

                           

torstai 19. marraskuuta 2015

Me suunnitellaan nettisivuja!


Nyt kun viimeinkin alettiin koulussa työskentelemään suunnittelun parissa ajattelin jakaa hieman minkälaisia töitä me siellä koulunpenkillä työstetään. Tämän jakson aiheena on nettilehti ja suunnittelutaidot, jossa kehitämme sivun valitsemallemme asiakkaalle. Minä luulen että lähden työstämään kakkufirman sivuja mutta en ole vielä täysin päättänyt asiasta. Kuitenkin, jouduimme ostamaan suht kalliin Adobe ohjelman mutta olen nyt niin koukussa siihen että ostan varmaan sen tästä lähin joka vuosi. Voin kuvitella itseni vanhempana jättimäisen tietokoneen näytön parissa työskentelemässä juuri graafista suunnittelua sun muuta, ah! Tämä Adobe Cloud ohjelma sisältää todella todella todella monia mielenkiintoisia ohjelmia kuten photoshopin, lightroomin ja musen, mitä tulen todennäköisesti eniten näistä kaikista käyttämään.

Tänään meillä oli ensimmäinen kunnon suunnittelutunti, jossa opimme tekemään elämämme ensimmäiset nettisivut ja olen itse kyllä tyytyväinen omiin nettisivuihini jonka sain siinä reilu tunnissa väsättyä. Tekisi jatkuvasti mieli vain suunnitella lisää ja lisää! Olen kuitenkin niin kiitollinen että olen tehnyt paljon kuvanmuokkausta viime vuosina ja väsännyt omaa blogiani, sillä minulla on perustekniikat hallussa ja kuulemma myös silmää valokuvaukselle ja suunnittelulle. Olen niin innoissani tästä jaksosta. Tämä sopii minulle niin paljon enemmän kuin markkinointi.

Alla näette screenshotteja nettisivujen luonnin eri vaiheista ja voin sanoa että ei se loppujenlopuksi ole maailman yksinkertaisin juttu. Olen itsekin kerennyt oppia tänään jo kymmeniä uusia ominaisuuksia, mutta luulen että kun tähän tottuu niin sivut voi lopulta luoda kädenkäänteessä. Kysykää ihmeessä jos teitä kiinnostaa enemmän kuulla miten tämä ohjelma toimii. Kirjoitan myöhemmin myös photoshopin (ja mahdollisesti lightroomin) käytöstä kunhan olen itse perehtynyt siihen hieman enemmän! Pitää varmaan pian lähteä useille valokuvauskeikoille niin saan kunnon materiaalia projekteihini. Tämä koulu on koko ajan vain mielenkiintoisempaa ja mielenkiintoisempaa!

Adobe musella voi tehdä nettisivuja ja tässä näkyy ensimmäisten sivujeni rakenne

Sivujen muokkaustila

Esikatselu netissä

Mielestäni ensimmäisiksi pikasivuiksi ihan hyvä lopputulos. Mitäs te tykkäätte? Ja oletteko itse ikinä tehneet nettisivuja ihan alusta alkaen?





Follow my blog with Bloglovin                                

lauantai 14. marraskuuta 2015

#PrayForParis


Istuin eilen ystäväni ja poikaystäväni kanssa olohuoneessa jutellen ja iltaa nauttien kunnes ystäväni sai puhelimeen todella ikävän ilmoituksen "Pariisissa ammutaan ihmisiä". Mukava illanvietto sai välittömästi ikävän tunnelman ja vietin sitten koko loppuillan puhelimessani kiinni toivoen että nämä kauhunhetket olisivat mahdollisimman pian ohi. Viime yö oli todella surullinen koko maailmalle ja itse en osaa kuvitellakaan sitä tuskaa joka pariisilaisten sisässä nyt asuu. Tuntuu vain niin epäreilulta että minä sain istua turvassa sisällä, kun jotkin ihmiset joutuvat päivittäin taistelemaan elämästään. Tämä ikävä tapahtuma herätti ajatuksia, kuinka elämä voi noin vain muuttaa kurssiansa. Sitä ei aina muista kertoa rakkaimmilleen kuinka tärkeitä he ovat ja elää elämäänsä kuin joka päivä olisi se viimeinen. Ihmiset muistuttavat tätä toisilleen, mutta silti se unohtuu ja muistuu vasta kun on liian myöhäistä. Sitä pitäisi muistaa laittaa pienet huolet selän taakse ja valittaa sittten kun on oikeasti jotain valittamisen arvoista.

 Kävimme juuri koulussa läpi kuinka uutinen normaalisti koskettaa enemmän oman maansa kansalaisia, mutta täytyy sanoa että oma olotilani on aika samalla tasolla kuin silloin aikoinaan kun Suomessa oli ampumavälikohtaus koulussa. Ehkä olen nykyään enemmän eurooppalainen kun tuntuu että tämä kaikki tapahtui minun maassani. Jokatapauksessa, tämä uutinen pysäytti minut täysin. Kaikki ajatukseni ja tukeni menevät nyt Ranskaan.




Muistakaa lähimmäisiänne, tuetaan toisiamme

                               

tiistai 10. marraskuuta 2015

Syyslomailua part 2


Arki alkoi taas mutta se ei kyllä yhtään haittaa. Sen verran mukava vilkas loma minulla oli että on ihan hyvä vain päästä hieman rauhoittumaan. Tuli näpsittyä satoja kuvia tämän loman aikana joten tästä tulee kuvapainotteinen postaus ja eiköhän kuvat yleensä kerro enemmän kuin sanat.

Lyhyesti kuitenkin kuvattuna vietin lomani kavereideni kanssa. Keskiviikkona matkasin Amsterdamiin ystäväni Kain kanssa (joka asuu Hollannin ja Saksan välillä eikä ollut koskaan aiemmin käynyt Amsterdamissa!!!). Sää ei ollut mikään kaunein mutta pääsimme silti kiertämään kaikki suurimmat turistinähtävyydet ja käytiin syömässä. Käveltyä tuli taas vaihteen vuoksi ihan liikaa mikä ei ollut paras idea, sillä torstaina sitä oli tiedossa vielä tuotakin enemmän.




Torstaina minulla kello herätti jo 3.40, tosin en koskaan nukahtanut ja kömmin sängystä pois jo kello kolme. Ei mikään kauhean freshi olo varsinkin ku piti lähteä polkemaan pyörällä asemalle tuulessa. Bussireissu brysseliin meni nopeasti, sillä me kaikki vaivuimme koomaan. Brysseli on kaunis! Siellä on niin paljon enemmän nähtävää kuin osasin odottaa. En tiennyt oikein mitä odottaa mutta en todellakaan tätä. Tosi kaunis ja kiva kaupunki. Harmi vain että hirveä väsymys iski aina vähän väliä ja meinasin nukahtaa seisaalteni. Onneksi en ollut ainoa tämän väsymys ongelman kanssa, sillä kaverini olivat myös kuolemaisillaan. Bussireissu takaisin alkoi ilta yhdeksästä ja meni yhtä nopeasti kuin tullessa, sillä kaikki me vaivuimme jälleen kerran koomaan. Amsterdamiin saavuimme puolenyön aikoihin, mutta tottakai meitä ei onni potkaissut ja jouduimme odottelemaan busseja ja junia kauheassa vesisateessa. Kaiken kruunasi se kun luulin että pyöräni oli varastettu ja sitä sitten koitin kuitenkin itku kurkussa metsästää. Lopulta onneksi sen löysin ja kotona olin sitten kello kaksi. Kämppikseni olivat vielä hereillä ja ensimmäinen kommentti jonka kuulin oli että näytän peikolta, jes kiitos. Tämän jälkeen en tehnyt yhtään mitään ja vaikka nukuinkin seuraavat päivät, olen edelleen väsynyt. Kiitos kuitenkin ihanasta lomasta! Minä kiitän, lompakkoni ei.































                               

keskiviikko 4. marraskuuta 2015

Syyslomailua part 1


KOKEET OHI!! Täytyy sanoa että sain aikamoisen helpotuksen huokauksen kun loma alkoi. Kaikki luokassamme riemuitsi niin paljon että vaikutti ihan siltä että oltaisiin juuri valmistuttu koulusta. Juu ei ihan vielä. Kokeet menivät mielestäni hyvin joten nyt olen todellakin koittanut ottaa lomastani kaiken irti ja mielestäni olen onnistunut tässä tehtävässä erinomaisesti. Sen lisäksi että minulla on ollut todella hauskaa ja päivät olleet erikoisia olen vielä saanut uuden ystävän!! Olen yksinkertaisesti onneni kukkuloilla.

Hyppään takaisin viime perjantaihin noin kello 12 kun vapaus koitti. Siitähän me yhdessä luokkamme kanssa painelimme kaverillemme ja päätimme korkata pari loman alun kunniaksi. Tämä oli se hetki kun tapasin uuden ystäväni ja muutenkin tutustuin lähemmin moneen luokkalaiseemme. Hauskanpito jatkui aivan aamu kolmeen saakka kun lähdimme (suhteellisen surkeisiin) halloween bileisiin. Meidän kehomme olivat tässä vaiheessa jo aivan rikki ja aivot huusi unta. Olen kuitenkin todella tyytyväinen että tuonne lähdin sillä sain jutella vielä syvemmin uuden tuttavuuteni kanssa ja sain sanottua kunnon heipat niille jotka lähtivät tämän jälkeen viettämään lomaa kotimaihinsa.

Meillä alkoi loma!!







Lauantaina heräsin erittäin suuri hymy huulilla kun viimeinkin kykenin nukkumaan niin pitkään kuin jaksoin ja tiedossa oli myös Ikea reissu. Eikä mikään muu kuin Ikean lihapullat ja muusi olisi voinut tehdä minusta maailman onnellisinta tyttöä. Ehkä olen outo, mutta tämä oli kyllä niin törkeän hyvää. Ikean reissusta jäi käteen hieman keittiötarviketta, sipsiä ja neljä pulloa glögiä, nami nami. Iltaa lähdin myöhemmin viettämään tämän uuden tuttavuuteni Helenin kanssa Utrechtin yöhön. Mitään törkeää biletystä ei kuitenkaan onneksi ollut tiedossa vaan kiersimme pubista toiseen ja juttelimme taukoamatta. Matkamme päätyi shottibaariin ja pakko mainostaa täälläkin että niitä shotteja oli kymmeniä ja kymmeniä eri sorttia ja maksoivat vain 2,50e kappale. Kyllä tälle naiselle kelpasi!

Unelmieni täyttymys

Minä ja Helen


Sunnuntaita pääsin viettämään rakkaani kainaloon ja sitä ei kyllä voita mikään. Loman alku oli ollut täysi 10. Maanantaina kultani lähti kouluun ja minä jäin sänkyyn koisimaan (Olin niin väsynyt etten tajunnut että Niels lähti). Herättyäni Nielsin äiti vei minut uskomattomaan isoon joulutarvikeliikkeeseen ja olen ihan ällikällä lyöty. Olo oli kuin jenkeissä, sillä tämä oli oikeesti niin törkeän iso ja ne myi ihan mitä ikinä olisi voinutkaan kuvitella! Kaikenlisäksi heillä oli isoja puhuvia ja lauluja nukkeja ja joulupukkeja ja poroja jne. Hieman tuli sellainen olo että olisi ollut jossain huvipuistossa. Illan kruunasi se että varasimme Helenin ja erään Joannan kanssa liput Brysseliin ensi torstaiksi. Loma sen kuin paranee!



Tänään pääsin jatkamaan seikkailujani Helenin kanssa ja tällä kertaa matkamme johti kohti Utrechtin lävistysliikettä jäiks! Otimpas itselleni rustokorun ja olin hieman kauhuissani kun minulla kerta oli tuo koru jo kerran ollut kun asuin vielä Suomessa ja silloin se ammuttin korvaan. No tämä ampumistyyli on laitonta Hollannissa joten nyt tämä tehtiin isolla neulalla. Kyllähän se sattui kovasti mutta onneksi kipu katosi jo kymmenen sekunnin sisällä. Nyt pitää vain varoa nukkumista oikealla puolella. Matkamme jatkui kohti vintage kauppoja ja olin myyty. Käytin aivan liikaa rahaa vaatteisiin, juomiin ja ruokaan ja nyt melkein kaduttaa, mutta annan itselleni anteeksi sillä onhan minulla loma.



Kaunis kaunis Utrecht

Jouluvaloja

Uusi korvalävistys jeeee!




Hieman kyllä jännittää väsyttääkö minulla enemmän tämän loman jälkeen kuin kouluviikkoina sillä ohjelmaa minulla riittää ihan aamusta yöhön lähes joka päivälle. Näistä ohjelmanumeroista kirjoitan kuitenkin sitten kun olen ne itse kerennyt kokea :)

Toivottavasti teidän muidenkin syyslomat ovat menneet nappiin!