JOULUMASENNUSTA?

Tapaninpäivänä löydettiin tällainen suloinen poro!

Onko se nyt ihan oikeasti ohi? Minulla ei oikein ymmärrys riitä ollenkaan siihen, että Suomessa on oltu jo VIIKKO, sillä yleensä ensimmäinen lomaviikkoni menee tosi matelevasti ja nyt minusta tuntuu että tänne saavuttiin vasta muutama päivä sitten. Päivät menevät nopeammin kuin laki sallisi ja viime yönä iski sellainen kamala paniikki ja ahdistus kun ajattelin että ensi viikolla sitä pitäisi jaksaa mennä jo takaisin Hollantiin ja muka takaisin kouluun. 

Kunnon joulufiilistä en koskaan kerennyt saamaan tämän ajan hujahduksen vuoksi. Tai no, joulufiilikseni oli kyllä kohdallaan enemmän sitten nyt tapaninpäivänä, mutta ennen sitä jotenkin mielessäni kuvittelin että jouluun täytyy olla vielä muutama päivä sillä eihän tämä voi nyt olla tässä. Onkohan tämä nyt sitten sitä kuuluisaa joulumasennusta. En kuitenkaan haluaisi murehtia turhia, ja koitan silti pitää hauskaa ja vain hyväksyä sen että aika tulee lentämään siivillä. Haluan todellakin oppia sen taidon että hetkestä ottaa kaiken irti ja pitää sitä hetkeä sitten sisällään vaikeina hetkinä normaalissa arjessa. Ja kuitenkin, eihän tässä ole kuin vajaa kuusi kuukautta kesälomaan, jonka jälkeen koulukuvioni muuttuvat aivan täysin muutenkin.

Ja viimeinkin saatiin kunnon lumet Rukalle

Nyt vielä kuitenkin pikakelaus viimepäiviin, sillä minun aattoni postaus jäi hieman vähäisemmälle. Jouluaatto meni juuri silleen kuin sen olinkin suunnitellut. Aamulla aloitin päivän puuron keitolla, ja samalla sivusilmällä koitin seurata lastenohjelmia televisiosta. Halusin viimeinkin katsoa lumiukon, kun jotenkin se on viime vuosina mennyt ohi, mutta kappas vain, juuri kun tämä ohjelma alkoi, minä nukahdin sohvalle. No sain kuitenkin makoisat päiväunet otettua ja sitten menimmekin pienelle kävelylle ulos, sillä pimeä oli jo pikkuhiljaa tulossa. Ruokaa tämän jälkeen sitten laiteltiin tunteja, ja meillä oli kyllä niin paljon eri vaihtoehtoja, joista valita. Onneksi saimme naapurin tätimme myös joulupöytään, mutta loppujen lopuksi ruontähteitä jäi jopa tähän päiväänkin saakka.

 Tämän jälkeen napa rutisi ja rullailimme kuusen äärelle avaamaan lahjoja. Olen niin iki onnellinen saamistani villasukista (kiitos isoäiti että jaksoit kutoa nämä minulle) ja uusista lapasista. Sain myös paljon uusia ihania rasvoja, shampoita, ja todella kivan kassin, joten todella tyytyväinen olen. Sitten matkamme jatkuikin tuonne metsän keskelle, jossa sitten juhlistimme joulua ikäisteni tätieni ja setieni kanssa ja paras hetki jälleen kerran oli se pimeänpiilos ulkosalla pilkkopimeässä ja lumisessa metsässä.

Kattauksen alkuvaiheilla nappasin pöydästämme kuvan

Joulupäivä ja tapaninpäivä menivät todella leppoisasti ulkoilmasta nauttien, ja jouluruokia syöden. Nyt olen sitä mieltä että seuraavat päivät pitää kyllä mennä tee linjalla, sillä joulukiloja on varmasti kertynyt, koska minulla on sellainen olo että olen kävelevä kivi. Mutta tämä kai on merkki siitä että joulusta on nautittu. 

Minua kiinnostaa, että onko teillä lukijoilla myös hieman haikea fiilis näin joulun jälkeen ja onko joitain vinkkejä joilla tästä pääsisi irti ja voisi paremmin nauttia myös näistäkin hetkistä?

24. JOULUKUUTA - HYVÄÄ JOULUA

Minä ja perheeni uppouduimme täysin joulunviettoon, että blogini tuli mieleeni vasta nyt autossa kun olemme matkalla metsän keskelle jossa ei ole ollenkaan kenttää tai nettiä. Aatto on kuitenkin sujunut hyvin, mutta esittelen teille aattoni muutaman päivän kuluttua kun on paremmin kuvamateriaalia ja kun ei tarvitse näpyytää tekstiä puhelimella. Ihanaa joulua kaikille lukijoilleni ja nauttikaa nyt vielä tästä illasta ja seuraavista tulevista päivistä <3 

23. JOULUKUUTA - VIIMEISET JOULUASKAREET

Kiire kiire kiire. Viimeiset jouluaskareet ovat käynnissä ja koti tuoksuu vastaleivotulta rieskalta ja pullalta. Joulumusiikki soi, ja paketit odottavat vielä käärepapereitaan. Ajattelimme myös juhlistaa tätä aatonaattoa menemällä illalla luistelemaan (jes viimeinkin näen Nielsin lentävän pyllylleen) ja kokkaamalla jotain hyvää suomalaista ruokaa. Kuusamo sai viimeinkin paremman lumivaipan päälleensä, ja eilen menimme perinteisesti katsomaan joululintu musiikkinäytelmän Rukan stadionille.  Toivotan teille kaikille kuitenkin ihanaa aaton aattoa ja nukkukaa hyvin, sillä huomenna on tärkeä päivä, sillä pitäähän sitä olla valmis joulupukin tuloon. 

Tässä vielä pieni GIF otos eilisestä esityksestä :)

22. JOULUKUUTA - JOULUN MENU

Oulun shoppailujen vuoksi nyt on joulun menu lyöty lukkoon, ja nyt haluan esitellä meidän menumme teille. Varoitan että lista on kyllä erittäin pitkä ja ainakin omasta mielestäni todella herkullinen ja samaa aikaa perinteisen suomalainen! Muutamat perinneruoat ovat kuitenkin pudonneet pois listalta tänä vuonna, sillä syöjiä pöydässä ei ole yhtä paljon kuin normaalisti, mutta mielestäni silti pöydässä on enemmän kuin paljon erilaisia herkkuja. Kerrohan mielipiteesi tästä menusta ja olisiko sinulla vielä joitain ideoita mitä pöytään voisi lisäillä, sillä viimeiset jouluostokset tapahtuvat tänään tai huomenna?

MENU

Porkkanalaatikko

Ja vieläpä äidin tekemää, joka on niin niin hyvää!

 Lanttulaatikko

Ja tämäkin äidin tekemää ja minun henkilökohtainen suosikki laatikko

 Perunalaatikko

Ja tämäkin äidin tekemää, ja lasten suosikki!

 Maksalaatikko

Minä ja siskoni ollaan ainoita, jotka tätä syö, mutta tänä vuonna tämä sisko on matkoilla joten syön sitten tätä yksin.

 Kalkkunarulla

Aivan ihanaa äidin tekemän joulusinapin kanssa.

 Lohi

Teemme ihan uunilohta, joka on aina niin hyvää ja juhlavaa.

Kalkkuna 

Meidän perheessä ei syödä kinkkua, jonka vuoksi teemme sitten uunissa kalkkunaa.

Kylmäsavustettu poro

Tätä pistämme sitten leivän päälle.

Rosolli

Ennen inhosin tätä, mutta nyt olin se ainut joka toivoi tätä joulupöytään.

 Kreikkalainen salaatti

Minä aina jouluaamuna teen tämän salaatin ja kotitekoisen salaattikastikkeen, ja se on niin hyvää.

 Punajuuri-vuohenjuusto salaatti

Ensimmäinen joulu kun kokeilen tehdä tätä herkkua.

 Italiansalaatti

Tämä on aina kuulunut joulupöytäämme.

 Punajuurisalaatti

Olen lapsesta asti ollut punajuurisalaatti hirmu, ja jouluna syön sitä kaksin käsin.

 Perunasalaatti 

Tämäkin on aina kuulunut joulupöytäämme.

Sienisalaatti

Tämä on äitini suosikki. Itse en sienistä pidä.

 Kotileivottu saaristolaisleipä

Tämä äidin leipoma leipä on niin taivaallisen makuista.

 Kotileivottu rieska

Tänään alkaakin tämä rieska urakka, ja aiomme kahtena päivänä paistaa rieskoja meidän omassa leivinuunissamme.

 Perunoita

Perus perunat kuuluvat aina joulupöytään.

 Ruskeakastike

Ja perunoiden kanssa on aina hieman ruskeaakastiketta.

 Kotisinappi

Ihan selkeä lempparisinappini. Niin makeaa ja niin hyvää!

 Hollantilaisia juustoja ja suolakeksejä

Ihanaa vain syödä näitä aina kaiken ruoan välissä. Juusto on syvällä sydämessäni.

 Luumurahka

Tässä vaiheessa yleensä napani jo ratkeaa, joten luumurahkan syönti jää yleensä seuraavaan päivään, mutta yritän yleensä ainakin lusikallisen vielä saada tätä mahaani mahtumaan.

 Pipareita

Itse en pipareista pahemmin tykkää, mutta kyllä ne silti kuuluu joulupöytään.

21. JOULUKUUTA - MINUA KUTSUU KUUSAMO

Kotona ollaan ja koomasta on viimeinkin herätty! Melkein kirjaimellisesti koomasta, sillä kuten jo eilen sanoin niin emme oikeen nukkuneet kahteen päivään, ja nyt sitten viime yö nukuttiinkin 11,5 tuntia heräämättä. Oli kyllä aivan mahtava olo kun heräsin. Niin rauhallinen ja lämmin ja levollinen olo.

Matka Kuusamoon ei ollut mikään nopein. Tavallaan matkan päällä oltiin loppujen lopuksi yhteensä 15 tuntia, joten nyt on pyllylihakset treenattu. Aamulla oli kyllä vaikea herätä, sillä aamu viisi ei ole mitenkään sellainen normaali aika minulle. Tietenkin matkasimme tänne lappiin myös sinä ainoana päivänä, jolloin ilmassa oli plussa asteita, tiet muuttuivat jääksi, ja puista suli lumet, joten matkan teko hidastui. Emme kuitenkaan istuneet junassa ja autossa tuota koko 15 tuntia, sillä kävimme myös ostamassa kaikki jouluruoat Oulusta. Saavuimme sitten lopulta tänne lumilandiaan ilta kahdeksan aikoihin kymmenien ruokasäkkien kanssa. Nyt seuraavat päivät aion vain syödä ruokaa, syödä ruokaa, syödä ruokaa, käydä ulkona nauttimassa lumesta, ja olla perheeni kanssa.

Tapasin nyt myös viimeinkin uuden pikkuveljeni, ja voi jukra kuinka suloinen hän on! Hymyilee ja chillailee yleensä vain. Äiti lähti nyt omille asioilleen kaupunkiin ja jätti minut ja Nielsin vauvan kanssa, mutta pienokainen on tähän mennessä ainoastaan nukkunut, eli helppo homma. Olen nyt onneni kukkuloilla! :)

Kotikadulla, ja lunta on alkanut taas ilmestymään puihin

LOMA ALKAA MINULLA VIRALLISESTI TÄSTÄ!

20. JOULUKUUTA - PIDÄ KIINNI HETKESTÄ

Hei hei ja Suomessa ollaan! Eilinen päivä oli yksi kiireisimmistä ikinä, mutta näinpä ainakin rakkaita kavereitani, rakasta perhettäni, kävimme ihanalla illallisella, ja parhaaksi tapahtumaksi osoittaitui isovanhempieni näkeminen. Ensimmäistä kertaa minä huomasin että isovanhempani alkavat tulemaan jo vanhaan ikään, mikä särki pienen palan sydämestäni, mutta tämä myös muistutti minua että minun pitää oikeasti nyt nauttia näistä hetkistä mitä meillä on jäljellä yhdessä, ja todellakin aion tulla käymään Suomessa useammin. Minusta oli sitten niin ihana jutella heidän kanssaan ja vain olla. 

En ole mielessäni oikein kerennyt tajuamaan että täällä Suomessa minä oikeasti nyt olen, ja pitäisi kyllä tajuta sillä tämä tulee myös menemään todella nopeasti ohi. Kotisohvalla on vain niin hyvä istua ja heti tuntui että kaikki huolenaiheet jäivät Hollannin puolelle.

Eilinen matkustaminen alkoi jo aamu kuuden aikoihin, ja tottakai myös junat päättivät etteivät kulje (kuten aina, ja aivan kuten oletinkin), joten onneksemme Nielsin äiti pystyi viemään meidät kentälle autolla. Kentällä jotenkin koko aika vain kiisi ohi, vaikka saavuimme sinne jo kaksi tuntia ennen lähtöä, ja vaikka laukut oli tsekattu sisään heti viiden minuutin päästä saapumisen jälkeen. Lento kuitenkin meni hieman hitaan puoleisesti, ja oli myös myöhässä, mutta onneksi väsytti niin pystyi nukkumaan hieman sitten koneessa. Isoin hämmästys oli se että olin kavereiden kanssa sopinut että he hakevat meidät kentältä ja sovin isäni kanssa että hän sitten nappaa meidät mukaan kotimme läheiseltä juna-asemalta. No sitten kun niistä lentokentän ovista tulin ulos, kuulin heti siskoni Saran sanovan "HEI JESSICA!!" ja sitten edessäni näin kaverini ja en tajunnut yhtään mitä oli just tapahtunut. Näköjään isäni oli tullut kentälle asti vastaan kertomatta minulle mitään, mikä oli kyllä kiva yllätys, mutta minun kaverinikin olivat siellä samaan aikaan. Siinä sitten päätimme että lähdetään yhtä matkaa kaikki ja ahtauduimme kaikki kuusi (isä, Sara, Niels, kaksi kaveriani ja minä) isäni autoon ja matkasimme meille kotiin, jossa sitten pystyimme vaihtamaan kuulumisia. 

Päivä meni todella hujahtaen, mutta en malta ollenkaan odottaa että pääsen kotiin Kuusamoon ja pääsen NUKKUMAAN. Viimeisten kahden yön aikana tuli vissiin yhteensä nukuttua se viitisen tuntia ja nyt katson näyttöäni todella silmät ristissä. Tässä sitä nyt istun junassa ja ihastelen Suomen maisemia. 5,5 tuntia matkustusta edessä, ja tämän jälkeen Ouluun joulushoppailemaan äitini kanssa jei! Sen jälkeen vielä reilu kolme tuntia autossa niin sitten olen kotona Rukalla <3

Alkoiko teillä lukijoillakin jo joululoma?

19. JOULUKUUTA - LÄHTÖFIILIKSET

Matkakiireen vuoksi en kerkeä kovinkaan monta sanaa sanomaan, mutta ajattelin että tämä GIF video kertoo fiilikseni puolestaan. Innokkaampi en voisi olla ja viimeinkin pääsen rauhoittamaan mieleni Suomen kylmyyteen. Huomenna kirjoitellaankin sitten Suomen puolelta ja Suomen ajassa jei! Suomi, olen matkalla!!

Vielä kuitenkin sanon sen että haluan pitää teidät lukijat niin ajan tasalla kuin pystyn Suomen reissustani, jonka vuoksi joudun ehkä postaamaan päivän postaukseni joitakin tunteja normaalia myöhemmin. Eli armahtakaa jos näin käy, mutta jotta pystyn kertomaan päivien meiningeistä pitää minulla sitten kirjoittaa seuraavan päivän postaus joko myöhään illalla tai sitten vasta aamulla herättyäni. 

18. JOULUKUUTA - MATKAKUUME

Tässä sitä ollaan laukut pakattuina ja valmiina lähtöön. Kaverit on nyt hyvästelty, mikä oli yllättävän surullista. Jotenkin sitä ei osaa arvostaa yhteisiä hetkiä arjessa niin täydellä sydämellä, ja sitten hyvästien hetkellä iskee se kaipuu ja halu vain jäädä. Kuitenkaan tilanne ei ole mitenkään paha, sillä näen nämä kasvot jo kolmen viikon kuluttua, mikä tavallaan on myös todella kurjaa, sillä jäisin Suomeen mielelläni vaikkapa pariksi kuukaudeksi. 

Laukkuni ovat jälleen kerran erittäin pullollaan tavaraa, mutta tällä tavaralla en tarkoita omia vaatteita, vaan lähinnä lahjoja. Varsinkin se juuston määrä. Punnittiin tuossa eilen juustot, ja huomattiin että menimpäs sitten ostamaan 2,6 KILOA juustoa kotiin tuotavaksi. Vähän niin kuin kiviä pakkaisi laukkuun. Tämän lisäksi minä tuon lahjana monen monta painavaa peittoa sun muuta, niin kyllähän tuon laukun paino hipoo nyt maksimi rajaa. Nyt en vain millään malttaisi odottaa huomiseen ja että koneeni viimeinkin lähtee ilmaan. Minä viimeinkin näen uuden pikkuveljeni, mikä on erittäin jännittävää, ja tietenkin näen myös muutkin rakkaat sisarukseni ja vanhempani. Minulla on kuitenkin edessä kaksi raskasta matkustuspäivää, erityisesti tiistaina, kun joudumme Nielsin kanssa matkustaaan yhteensä reilu 9 tuntia, että pääsemme Kuusamoon. Mutta on se sen arvoista, ja mikä parasta, näen pian LUNTA!!

Tänään vielä vietämme jouluillallisen Nielsin vanhempien kanssa, ja kuola vain valuu kun ajattelenkin mitä ruokaa on luvassa. Teemme perinteisen gourmette ruoan, mikä meinaa sitä että pöydällä on monen monta raakaa lihaa ja kalaa ja kasviksia, joista jokainen voi valita ja sitten paistaa omalla minipaistinpannulla tämmöisen pöytägrillin päällä oman ruokansa. Tämän lisäksi tarjolla on paljon leipää ja salaatteja ja sitten kun napa jo rutisee, lyödään pöytään vielä jälkkäri. Parasta tässä on se että ruokailu kestää pitkän tovin, sillä paistamisessa menee oma aikansa, varsinkin kun näitä paistinkertoja kertyy yksilöä kohti varmaan parisenkymmentä. Tämän vuoksi juttelemiselle ja yhdessäololle jää paljon aikaa. Nyt kuitenkin pikaisesti pitää  vielä viimeiset asiat hoitaa ennen huomista, joten kipin kapin kaupoille!

17. JOULUKUUTA - SANAT TULEVAT SYDÄMEENI

Olen nyt muutamana vuotena kirjoittanut lempi joululauluistani, sillä joululaulut ovat ihan olennainen osa joulua. Tänä vuonna ajattelin kuitenkin ottaa hieman erilaisen näkökulman tähän ja lähteä etsimään suosikki joululaulun sanoja ja jotain mikä merkitsee minulle erityisesti jotain. Kirjoitin sitten herra Googleen joululauluja, ja sitten niitä rullaillessani alas tuli mieleeni erään laulun sanat joka jossain vaiheessa nuoruuttani kosketti minua niin syvältä että tippahan siinä tuli linssiin. Edelleenkin, jos kunnolla haluan rauhoittua elämässäni, laitan Tulkoon joulu laulun taustalle soimaan ja nautin.

Tämä syksy on ollut itselleni henkisesti erittäin raskas. Ensimmäistä kertaan kolmeen vuoteen minulle on alkanut tulemaan samanlaisia koti-ikävän tunteita kun kävin läpi tänne vasta muutettuani. Minä kaipaan rauhaa, luontoa, hiljaisuutta ja stressittömyyttä. Haluan että asiat sujuisivat jotenkin aina mutkattomasti ja että minulla ei olisi koko ajan jättimäisiä pinoja huolenaiheita. Tämän vuoden isoin huolenaihe oli ehdottomasti tuo asuntopula ja vieläkin hieman mietin että teinkö nyt järkevän päätöksen koska maksan ihan liikaa vuokraa, säästöjä ei pahemmin kerry, ja kämppikseni ovat kivoja, mutta hieman sottapyttyjä. Joka kuukausi pitää laskea kuinka paljon minulla nyt on rahaa ruokaan, joka aiheuttaa suunnatonta stressiä. Aina kun tämä ajatus iskeytyy aivoihini koitan kuitenkin ajatella että tätä ei tule jatkumaan ikuisuuden. Toistaiseksi ainakin näillä mennään ja jos oikein paha olo iskee, voin aina mennä jonnekin muualle. Joulu on kuitenkin aina ollut minulle sellaista aikaa että voin istahtaa, hengittää, rauhoittua ja nauttia. Tämä on yksi syy siihen miksi rakastan joulua ja miksi toivoisin että joulu olisi ainakin kaksi kertaa vuodessa.

Kuitenkin, ne joululaulun sanat jotka tähän elämäntilanteeseeni sopii täydellisesti on 'Tulkoon joulu' sanat. Siinä puhutaan juuri siitä mitä minä toivoisin itselleni. Seurata paimenia, jotta unohtaisin kiireen ja melun. Nähdä lumivaipat niityillä ja muistella vanhoja menneitä jouluja ja aikoja ja toivoisin että voisin ikuisesti tuntea sisälläni näin.

Niityillä lunta, hiljaiset kadut

taakse jo jäänyt, on syksyn lohduttomuus.

Muistojen virtaa, lapsuuden sadut

Sanoma joulun on uusi mahdollisuus

Joulu on taas, riemuitkaa nyt

lapsi on meille tänä yönä syntynyt

tulkoon toivo kansoille maan,

pääsköön vangit vankiloistaan

uskon siemen nouskoon pintaan,

olkoon rauha loppumaton

Joulu on taas, kulkuset soi

jossakin äiti, lastaan seimeen kapaloi.

Tulkoon juhla todellinen, tulkoon jeesus

herraksi sen

tulkoon rakkaus, ihmisrintaan

Silloin joulu luonamme on.

Tahtoisin päästä, paimenten mukaan

unohtaa kiireen ja melun rasittavan.

Aamu kun koitti, tiesikö kukaan,

tuo ensi joulu

sai muuttaa historian

                                                                           

16. JOULUKUUTA - KUN OLIN PIENI...

Löysin netin kauniista maailmasta tällaisen hauskan idean, jossa muistelen kauas kauas menneisyyteni, ja koitan vastata näihin kysymyksiin niin totuudenmukaisesti kuin voin. Yllättävän paljon kyllä muistan lapsuuteni ajoista, ja vanhoja ystäväkirjoja selailemalla sain myös vastauksia muutamiin kysymyksiin. Tässä kyselyssä kuvittelen nyt itseni ajassa taaksepäin siihen aikaan kun olin n. 8-vuotias. Haluan kuitenkin haastaa teidät lukijatkin miettimään omaa lapsuuttanne, ja vastailemaan näihin kysymyksiin. Yleensä sanotaan että menneisyydessä ei ole hyvä elää, mikä on totta, mutta mielestäni välillä on niin ihana miettiä niitä aikoja, kuin huolenaiheet olivat niin olemattomia, ja kun sai vain olla vapaa ja leikinhaluinen lapsi.

Tässä olen kyllä paljon nuorempi kuin kahdeksan, mutta en oikeasti omista yhtään kuvaa itsestäni noilta ajoilta, joten tässä on vuodenaikaan sopiva kuva minusta ja pukista.

Kun olin pieni.. koko maailmani oli yhtä seikkailua. Asuin keskellä metsää, jonka vuoksi olin nimennyt pihamme puut omin nimein, ja leikin että he olivat suojeluskoiriani. Koulun jälkeen juoksin metsissä naapureideni lasten kanssa, ja aina meidät piti pakottaa takaisin kotiin, sillä olisimme mielellämme jääneet ulos vaikka yön yli. Oli ihana kasvaa maaseudulla, sillä leikkialueemme oli vain niin valtava.

Lempiruokani oli.. aika varmasti oli pizza tai lasagne. Se perus lastenlemppariruoka. Nykyäänhän asia ei ole ollenkaan näin.

Katsoin televisiosta yleensä... paljon paljon piirrettyjä. Rakastin Disneyn leffoja ja myös esimerkiksi Lauran tähteä ja Karhuherra Paddingtonia, sekä kaikkia barbie leffoja. Elin aika prinsessamaailmassa tuohon aikaan.

Unikaverini oli... ne sata pehmolelua. Lempparini ehdottomasti oli Nelli nalle ja Tim leopardi, mutta minulla oli niin järkyttävä määrä omia pehmoleluja.

Käytin... paljon trikoohousuja, lenkkareita, ja värikkäitä paitoja. Tyyli kohdallaan.

Isoäitini / isoisäni kertoi minulle...  kilpikonna, hämähäkki sekä etana, pelasivat korttia. ... ja näin eteen päin. Ukkini aina lauloi tätä soittaen urkuja. Samoin toinen isoäitini ja isoisäni lauloivat aina, ja laulavat edelleenkin vanhoja suomalaisia lauluja. Tulen hyvin juttuun kaikkien isovanhempieni kanssa, joten he varmasti kertoivat minulle kaikennäköistä metsän hengistä, karhutarinoihin.

Muistan laulaneeni... Gimmeliä. Kyllä vain. Ihan paras bändi tuohon aikaan, ja tietenkin esitin sitten omat coverini laulamalla cd:n päälle luokassa. Ei hävetys sentään hah!

Pelkäsin... Susia.. Ja pelkään tavallaan edelleenkin. Minulla oli pitkään todella paha susikammo, että menin sitten ihan nukkumaankin äidin komeroon, kun sänkyyn ei mahtunut. Mokomat setäni pelottelivat minua niin paljon :(

Tein salaa... Tanssiesityksiä ja sitten aina yllättäen tulin niitä perheelleni esittämään. Ja näitä näytöksiä oli paljon.

Kesäisin... Menin aina isäni luokse Vantaalle viettämään kesälomaa, ja näihin aikoihin kävin myös kesäleirillä, joka oli ehdottomasti paras asia kesässä.

Talvisin... Leikin hangen keskellä ja leikin olevani joulumuori. Talveahan Kuusamossa on melkein vuoden ympäri, eli voisin kai sanoa että elin normaalia elämääni talvisin. Kävin rinteessä laskettelemassa tai pulkkamäessä. Niitä perus aktiviteetteja.

Olin ylpeä... mielikuvituksestani. Olin varma ettei kenelläkään muulla olisi niin vilkas mielikuvitus, ja tämän vuoksi kirjoitin myös todella monia tarinoita ja lehtiä muille luettavaksi.

Keräsin... Minulla ei koskaan varsinaista keräilyjaksoa ollut, mutta ehkä voisin kuitenkin sanoa että keräsin pehmoleluja ja barbeja, sillä niitä minulla oli erittäin erittäin paljon. 

Minulla on itseasiassa todella kova ikävä lapsuuteni aikoja!

15. JOULUKUUTA - JOKAVUOTISET JOULULEFFAT

Joululeffat ovat tänä vuonna olleet minulle sen verran tärkeitä, että voisin katsoa niitä toinen toisensa jälkeen taukoamatta. Varsinkin näin koulustressin keskellä joululeffat ovat jotain mikä rauhoittaa minua kovasti. Minä en aiempina vuosina ole hirveästi katsellut jouluisia elokuvia, mutta osaan silti nimetä itselleni ne tärkeimmät leffat, jotka tuovat hyvän ja lämpimän mielen. Veikkaan, että suurimmalla osalla suomalaisista on suurin piirtein nämä samat leffat listallaan, mutta ehkä tästä voi joku kuitenkin inspiroitua. Laitan leffat vielä itselleni tärkeysjärjestyksessä tärkeimmistä vähiten tärkeimpään.

1. Joulupukki ja noitarumpu

Ihan pienestä pitäen olen R A K A S T A N U T tätä leffaa, ja tämä on yksi ainoista joululeffoista, joita koitan nähdä ainakin kerran joulussa. Pakko myöntää että osaan aika hyvin myös repliikit ulkoa.

2. Mikki Hiiri joulu Ankkalinnassa

Toinen kestosuosikkini lapsuudestani lähtien. Tämä leffa tuo minulle niin aidon joulun tunteen, ja minusta tässä leffassa on esitetty todella hyvin joulun merkitys. Tämä leffahan sisältää useita tarinoita, mutta ne kaikki lähettää omanlaista joulun sanomaansa. Taidankin katsoa tämän leffan tänään, sillä joulufiilistä ei koskaan voi olla liikaa.

3. The Holiday

Toinen joulufiiliksen kasvattaja leffa. Tämä leffa inspiroi minua kietoutumaan vilttiin hyvän kirjan kanssa, iso kaakaokuppi vierellä. Tai kertomaan kaikille läheisimmilleni että rakastan sinua! Hyvän tuulen leffa!

4. Joulutarina

Kaunis suomalainen elokuva, josta minulle tulee aina hyvä mieli ja välillä pieni tippakin linssiin. Kaunis tarina! Minusta on myös aina ihana ihastella elokuvan lumisia maisemia.

5. A Christmas carol

Kyllähän joka vuosi pitää ainakin yksi Christmas carol tarina katsoa. Tänä vuonna tuli jo katsottua Disneyn piirretty versio tästä tarinasta, mutta minusta tuntuu että olen elämäni aikana nähnyt kymmenen eri versiota tästä tarinasta.

6. Artturi joulu, joulupukin poika

Minä rakastan piirrettyjä, ja minusta on ainoastaan mahtavaa nähdä seikkailunomainen piirretty jouluun liittyen. Minulle saa vinkata myös muitakin jouluaiheisia piirrettyjä, sillä haluaisin löytää lisää uusia aarteita.

7. Grinch

Todella vanha leffa, joka oli myös osana lapsuuttani. Nyt en ole muutamaan vuoteen tätä nähnyt, mutta tämä on minun listallani katsoa pian taas, sillä pikkuhiljaa tarina alkanut pyyhkiytymään mielestäni. Mutta tämä leffa oli ainakin nuoremman Jessican mieleen.

8. Painajainen ennen joulua

Lapsena katsoin tämän useampaankin kertaan ja aluksi en osannut oikein arvostaa tätä leffaa, mutta pian huomasin että mitä useammin tätä katsoin, sitä enemmän tästä tykkäsin. Nyt en ole muutamaan vuoteen tätä leffaa nähnyt, joten olen todella utelias mitä mieltä minun aikuisempi mieli leffasta on.

9. Petteri Punakuono

Joku auttakaa!! Tämä oli myös minun lapsuuden suosikkini, ja muistan tasan tarkkaan tämän tarinan ja kuinka meillä oli tämä iki omana VHS:nä. Tietääkö kukaan voiko tätä nähdä vielä jostain?

Mikä on sinun lempi joululeffasi? 

14. JOULUKUUTA - MINNE LÄHTISIN VAIHTOON?

Viimeinen kouluviikko on jo puolessavälissä, ja nyt on hyvä ottaa viimeistä kertaa tänä vuonna kouluasiat esille. Tällä kertaa aiheena on kuitenkin astetta mielenkiintoisempi asia, vaihto! Opinnot aloitettuani olin aivan sitä mieltä että enhän minä mene vaihtoon, sillä kuinka voin jättää pienen Nielsin taakseni ja olenhan minä jo muutenkin ulkomailla. Mutta juteltuani kavereideni kanssa useammat kerrat, alkoi vaihto kutkuttaa enemmän mahassani. Nyttenhän olen sitten siinä tilanteessa, että vaihtoon haluan lähteä, mutta kohdemaa on vielä hieman avoinna. Haut alkoivat tämän kuun alussa, ja sulkeutuvat helmikuun ensimmäinen päivä, eli päätöksiä pitäisi alkaa syntymään mahdollisimman pian. Kuitenkaan sillä ei ole väliä kuinka ajoissa vaihtoon hakee, sillä kaikki hakemukset käsitellään vasta hakuajan jälkeen. Tietenkin minulla on hieman ideaa siitä minnepäin maailmaa, ja olen tehnyt jo paljon tutkimustyötä, ja nyt haluan esitellä teille minun suosikkikohteeni.

1. Yhdysvallat

Minunhan oli alkujaan tarkoitus mennä lukion toisella vaihtoon Jenkkeihin, mutta sitä en sitten koskaan saanut aikaiseksi, sillä en halunnut jättää luokkakavereitani taakseni. Tämän jälkeenhän minä sitten halusin aivan varmasti au pairiksi Jenkkeihin, ja kuinkas kävikään. Minä päädyin Hollantiin. Tämän vuoksi nyt olisi viimeinen mahdollisuuteni sitten viimeinkin päästä kokemaan tämä jonkinnäköinen asuminen tuolla meren tuollapuolen. Harmikseni koulumme on yhteistyössä vain muutaman koulun kanssa Jenkeissä, joten suosikkikohteeni esimerkiksi San Francisco ei ole listalla. Minulla on kuitenkin mahdollista päästä Floridaan, New Yorkiin, tai New Mexicoon. Ja tietenkin myös nämä pohjoisemmat alueet eli Iowa ja Michigan ovat listalla, mutta minun mieleni ei oikein sinne halaja. 

Tällä hetkellä siis Jenkit ovat mieleni päällä kaikkein eniten. Tietenkin tämä vaatii hieman rahaa, joten pitää isän kanssa sitten jutella kun ensi viikolla Suomeen pääsen. Muutenkin haluaisin tähän päätökseen vanhempieni tukea, sillä minua ei oikein haittaa missä minä vaihtoni suoritan, ja jotenkin luotan heidän mielipiteeseensä tässä asiassa.

2. Iso-Britannia

En aluksi edes miettinyt että tuonne naapuriin voisin lähteä, mutta Briteistä löytyy niin monta upean kuuloista koulua, jossa voisin opiskella valokuvaamista, mitä olen aina halunnutkin opiskella! En ole edes koskaan käynyt Briteissä, eli olisi tämäkin aivan uusi kokemus. Suosikkikouluvaihtoehtoni sijaitsee Lontoossa, joten sijaintikin olisi tosi tosi kiva. Minusta olisi myös aivan ihanaa viimeinkin mennä maahan, jossa äidinkieli on englanti, niin ehkä sitten tutustuminen paikallisiin olisi himpun verran helpompaa.

3. Australia/ Kanada / Ruotsi / Suomi

Ja sitten loppuun tällainen kasa maita, sillä näitä en osaa laittaa minkäänlaiseen järjestykseen, sillä kaikista löytyy saman verran positiivisia ja negatiivisia puolia. Tietenkin rakastaisin sitä että voisin lähteä Australiaan, sillä olen aina halunnut siellä käydä, mutta sitten taas lennot sinne ja jopa asuminen siellä olisi todella kova pala lompakolleni. Eli ehkä mielummin sitten jokin vuosi menen muuten vain siellä käymään.

Kanada olisi todella mahtava kokemus, koska maa voi hyvin, siellä puhutaan englantia, ja koulutustaso on hyvä. Ongelmahan tässä on että Kanada on numero 1 kohde meidän koulussa, joten sisäänpääsy on hiemaan kyseenalaista. Varsinkin jos laitan Kanadan kolmanneksi vaihtoehdokseni, en todennäköisesti pääsisi millään sisään. 

Ruotsi ja Suomi olisivat molemmat sellainen turvallinen ja kiva vaihtoehto. Ruotsi olisi todella kätevä minulle, sillä haluaisin ruotsin kielen taitoni takaisin! Mutta sitten taas se tuntuisi siltä että heittäisin niin mahtavan mahdollisuuden päästä kauas aivan hukkaan. Ja Suomi nyt on Suomi. Tuskin Suomeen kuitenkaan menen, sillä muuten en saisi työssäoppimistani siellä suorittaa, ja haluaisin tehdä työssäoppimiseni nimenomaan Suomessa. 

Sitten listallani on myös ollut Intia, mutta luulen että kulttuurishokki olisi siellä kamala ja ehkä se nyt on vähän liian extreme kohde.

Isoin kysymykseni nyt sitten on että Jenkit, Britit, vai jokin muu??

Onko teillä lukijoilla mitään hyviä ehdotuksia :)?

13. JOULUKUUTA - TYYPILLISET HOLLANNIN TULIAISET

Joka kerta kun Suomeen menen, ongelmani on sama: mitä tuliaisiksi Hollannista. Olen ostanut jo kaiken mahdollisen hollantilaisen ja raahannut sitten ne mukanani Suomeen. Olen kuitenkin huomannut, että tietyt asiat ovat aivan kestosuosikkeja perheeni mielestä, eikä heitä koskaan harmita että taas tuli esimerkiksi sitä juustoa tuliaiseksi. Haluan kuitenkin esitellä ne minun suosikkituliaiseni Hollannista.

JUUSTO

Minä en nykyään pysty elämään ilman juustoa, sillä tästä maasta sitä löytyy ihan jokaisesta mausta! Syön juustoa välillä leffasnäkkinä tai ihan muuten vain. Lempparimakuihini kuuluu vanha vuohenjuusto, pestojuusto, oliivijuusto, ja chilijuusto. Perheeni myös rakastaa juustoja, jonka vuoksi tuon yleensä sitä yllinkyllin. Juuston hintakaan ei ole liian kauhea täällä, vaikka kuitenkin hipoo Suomen hintoja. Tänä vuonna suunnitelmissa olisi ostaa 2,5kg juustoa yhteensä kotiin hah!

SINAPPI

Ennen en oikein pystynyt hollantilaista sinappia sietämään. Se on niin vahvaa ja niin sinappista, mutta nykään valitsen tämän sinapin heti suomalaisen sinapin ohi. Suomalainen sinappi on todella makeaa, mikä on kyllä myös hyvää, mutta hollantilainen sinappi on vaan niiiiin hyvää. Niin paljon sopivampaa makkaran päälle kuin Turun sinappi.

STROOPWAFFELS

Näitä olen joskus nähnyt myös Suomen Lidlissä, mutta näin ylipäänsä sukulaiseni ovat rakastuneet näihin siirappisiin vohvelikekseihin. Niin hyviä!

SÄRKYLÄÄKE

En siis tosissani tuo tuliaisiksi särkylääkkeitä, mutta sitä minulta yleensä pyydetään tuomaan, koska iso paketti särkylääkettä maksaa täällä juuri ja juuri sen euron.

SUKLAA
Ja eritoten Milkan oreo suklaa. Sitä pyydetään aina tuomaan pilvin pimein, sillä sitä ei vissiin myydä Suomessa? Ja koska se nyt on vain niin hyvää. Samoin suklaakirjaimet ovat tyypillisä Hollannin Sinterklaasin antimia, joita on hauska sitten tuoda myös Suomeen.

Näiden lisäksi olen viime aikoina tuonut paljon koruja ja kelloja sisaruksilleni, sillä niitä saa edullisesti useista myymälöistä. Nyt aloitin myös lastenvaatteiden oston, sillä täällä vaatteet joissain kaupoissa ovat vaan niin paljon halvempia kuin Suomessa. Äiti aina valittaa vaatteiden hinnasta, mutta täällä sen ihan saman vaatteen saattaa saada vain muutamalla eurolla.

Nyt pitäisi vain keksiä voisiko tuliaislistalleni lisätä vielä jotain muuta kivaa!