JOULULAHJOJA VAIN ITSELLENI? - UUPUMUS ISKI

Joulukuuta ollaan eletty jo yli viikko, ja tässä vaiheessa olen onnistunut ostamaan lahjoja ainoastaan itselleni. Lahjojen puuttumisen lisäksi minulla olisi tuhat ja yksi asiaa tehtävänä vielä tämän vuoden puolella ja energiaa pyöreä nolla. Tänä vuonna tämä syksy ja alkutalven pimeys on ottanut kunnolla minulta puhdin pois. Ehkä kehoni ei kaikkien näiden vuosien jälkeen ole enää tottunut Suomen pimeyteen ja reagoin siihen sitten äärimmäisenä väsymyksenä ja laiskuutena.

Pitäisi mukamas päättää päättötyöni aihe ja lähettää se koululle, pitäisi tehdä isoja projekteja töissä ja vielä hakea jatkokoulutukseen. Pitäisi tehdä joulujuttuja ja suunnitella kaikennäköistä. Löydän itseni kuitenkin valitettavan usein sängyn pohjalta. Tässä ehkä uudenvuodenlupaus itselleni: etsi keinoja hyvään ja virkeään mieleen.

Nyt alkaa olemaan kuitenkin jännät paikat, sillä jo vuoden kiireiden ja erikoisten koulujärjestelyjen aika on päättymässä tammikuun loppupuolella, kun harjoitteluni loppuu. Tämä vuoteni alkoi New Yorkissa, jossa sitten ymmärrettävästi halusi tehdä niin paljon, kuin vain pystyi. Tämän vuoksi muun muassa tämä blogini sai minulta vähemmän huomiota. Sama sitten toistui nyt kokopäiväharjoittelussa. Nyt kaiken vapaa-ajan haluaa käyttää rentoutuen tai muita tärkeitä asioita tehden. Olen siis erittäin innoissani, että päättötyön kirjoittaminen alkaa pian, ja minulla olisi mahdollisesti viimeinkin enemmän omaa aikaa.

Nyt kuitenkin ensin nautitaan joulusta. Kaksi viikkoa aikaa ja sitten toivottavasti suurimmat harmaita hiuksia kasvattavat asiani ovat minulla kasassa. Kaksi viikkoa ja on taas lempi juhlapyhäni aika. Nyt pitäisi vain yrittää vielä päästä paremmin käsiksi hieman kadonneeseen joulufiilikseeni.

Joulumieltä kohottaakseni ostin itselleni jo etukäteen aivan ihanan joululahjan. Olen pitkään ihastellut Daniel Wellingtonin ja sen tapaisia teräksisiä rannekelloja, mutta minun opiskelijabudjetilla ei oikein tuollaisia noin vain osteta. Nyt viimeinkin minua tuli vastaan Capitola Watches, joka tekee juuri minun makuuni sopivia kelloja, jotka vaikuttavat laadultaan erinomaisilta, ja hinta on kohtalainen. Olihan se pakko viimeinkin hieman hemmotella itseä ja ostaa itselleni ensimmäinen rannekello. En kadu ollenkaan päätöstäni! Kello on todella soma ja näyttää hyvälaatuiselta ja toimii aivan moitteettomasti. Minulla on nyt myös alennuskoodi, jolla jo edullisesta rannekellosta saa -15% alennusta. Käytä alennuskoodia JESSYINA oston yhteydessä saadaksesi tarjouksen.

1. JOULUKUUTA - LUUKKU AUKI

Hip ja hei ja kulkuset soi! En voi ymmärtää että vuodet vain vierivät tätä vauhtia ja lempikuukauteni on taas täällä! Olen kyllä ainainen kesän rakastaja ja lämpö ja valo tuo minulle onnea, mutta näin vuosien jälkeen täytyy sanoa että kuitenkin joulunaika on se aika, jota rakastan eniten, ihan vain sen rauhan tunteen takia. Joka syksy, kun pimeä tulee aiemmin ja aiemmin ja ulkona on hieman kylmpempi tuuli, tulee minulle pakonomainen hinku alkaa katsomaan joululahjoja, kuuntelemaan joulumusiikkia, juomaan kuumaa teetä ja vain nauttimaan olostani. Ja ne valot, mitkä paistaa ulkona pimeyden läpi, sulattavat sisimpäni aivan täysin. Tässä vaiheessa minulla on toinen jalka jo lentokoneessa ja olen valmiimpi kuin koskaan menemään jouluksi taas kotiin!

Kuten viime vuosien tapaan, pidän joulukuun aikana blogiani erityisen aktiivisena, mutta viimeisenä kahtena vuonna tämä suunnitelma myös meni päin prinkkalaa aivan loppumetreillä. Tarkoituksenani on siis taas pitää joulukalenteria yllä, mutta kolmas kerta toden sanoo ja nyt tavoitteeni todella on viedä postaukset kunnialla sinne 24. päivään saakka enkä aio luistaa tehtävästäni juuri muutamaa päivää ennen maalia. Tällä kertaa joulukuun postausten suunnittelut alkoivat jo syyskuussa, joten nyt olen viimeinkin koittanut hieman panostaa tähän! Tämän lisäksi olen ajastanut postaukseni sillä tavalla että jokainen voi aamulla kahvikupposta juodessaan tulla jo lukemaan mikä on päivän "luukku".

Joten tervetuloa joulukalenterini ensimmäisen luukun äärelle ja tänään haluan käydä läpi viime joulun!

Viime jouluna, aivan niin kuin lähestulkoon joka joulu, matkasimme siskoni kanssa pohjoiseen äitini luokse. Tällä kertaa matkustusvälineenä toimi meidän oma auto, eli koin myös elämäni ensimmäinen road tripin. Tässä oli hauskaa se, että sitä oikein näki kuinka paljon kylmempi pohjoisessa on. Vantaalta lähtiessämme maat olivat mustat ja ei tietoakaan lumesta, mutta mitä pohjoisemmaksi mentiin, sitä korkeammaksi hanget kasvoivat.

Joulu itsessään oli paljon rauhallisempi kuin yleensä. Ensimmäistä kertaa vuosiin minulla ei ollut poikaystävää mukana, joten sain tehdä juuri sitä mitä halusin, ja etenkin milloin halusin. Lahjoja ei tullut mitenkään erityisen paljon. Isältäni sain kauan toivotut hyvät talvikengät ja äidiltä niitä perus pyyhkeitä ja lahjakortteja ja rasvoja. Onneksi jouluna minun lemppari juttu on se jouluruoka ja sitähän oli ja paljon! Syötiin koko viikko tähteitä jouluaaton jäljiltä. Viime jouluna meillä oli kaikki lapset, äiti ja äidin ex mies joulupöydässä mutta saa nähdä millainen kattaus meillä on tänä vuonna, kun pöydän ääressä saattaa olla ainoastaan minä, äiti, Niels ja uusi vauva. Mutta meillä on aina ihan törkeän pitkä jouluruokalista, mutta hyvä vain, koska se ruoka on niin hyvää! Yleensä en halua kauaa edes olla yökyläilemässä joulunaikaan, koska haluan kotiin syömään jouluruokaa hah!

Viime jouluaatto oli kuitenkin paljon rauhallisempi kuin yleensä. Aloitettiin päivä kotona ja valmisteltiin jouluateriaa ja illalla sitten mentiin juhlimaan isovanhemmilleni. Hyvä ruoka ja iso perhe yhdessä on minun joulun ydin vuosittain. Jouluaaton paras hetki oli ehdottomasti se kun kaikki nuoremmista vanhempiin pisti toppavaatteet päälle ja lähti ulos pimeään ja lumiseen metsään leikkimään piilosta. Aina yhtä hauskaa!

Tänä vuonna suunnitelmat ovat suurinpiirtein samat, paitsi tänä vuonna suunnitteilla on kahden päivän joulu. Ensimmäisenä päivänä haluamme viettää rauhallisen perhejoulun, pelata lautapelejä, leikkiä lumessa ja rentoutua. Toisena päivänä haluamme sitten hieman juhlistaa enemmän ja hieman räväkämmin, mutta näemme sitten lähempänä jos näin käy.

Kirje tulevaisuuden minälle

                             

Joulutervehdys Amsterdamista

Luukku 1

Joulu Amsterdamin katukuvassa

Joulun voi nähdä, kuulla ja melkeimpä jopa haistaa Amsterdamissa. Kaikki kaupat on ylähyllyjä myöten täynnä joulukrääsää ja ulkovalot ovat kauneimmillaan. Tänään vietin todella jouluisen päivän ensin Primarkissa ostamassa sälää sun toista joulua varten (ja sitä siellä riitti pilvinpimein) ja myöhemmin Amsterdamin katuja vaellellen. Siksi ensimmäiseksi luukun kunniaksi päätin esitellä teille Amsterdamin jouluista katukuvaa.

Kuten olen jo aiemmin maininnut, joulu tässä maassa ei ole yhtä iso juttu kuin Suomessa mutta mielestäni yleistyy joka vuosi enemmän ja enemmän. Yksi suurin ero on että lunta en ole näiden kolmen vuoden aikana ikinä ennen joulua täällä nähnyt ja tuskimpa tulen koskaan näkemäänkään. Lumen sijasta täällä tulee vettä välillä kuin saavista kaataen. Tämä kyllä jaksaa syödä hieman joulumieltäni sillä olen tottunut lapsuudenkotini metrin korkuiseen lumikinokseen. Kuitenkin tässä kaupungissa on jotain taianomaista joka välillä korvaa sen puuttuvankin lumen.

 Toinen aika merkittävä ero on että tässä maassa ei ole mitään perinteisiä jouluruokia. Ateria on tietääkseni yleensä hieman juhlallisempi eli voi olla pihviä ja voi olla kalliita raaka-aineksia mutta nämä ateriat ovat tarkoitettu vain yhdelle aterialle ja se vaihtuu aina vuosittain. Tämäkin asia on mielestäni hieman paremmin Suomessa, sillä perinteet tekee joulusta sen erityisen. Olen pienestä asti pitänyt kiinni perinteistämme ja en aio niitä kyllä koskaan muuttaa, kyllä tulevat lapseni joskus arvostavat että laitoin heidät joka vuosi maistamaan lanttulaatikkoa heh. 

Jokatapauksessa, en minä pahemmin valittaisi jos jouluni viettäisin tässä kaupungissa. Minusta Amsterdam on kaunis omalla tavallaan ja nämä kaikki kanaalit ja vedet jotenkin tuovat minulle hieman romanttisen mielen ja jotenkin yhdistän tämän romantiikan jouluun. Jouluhan on ihmeiden aikaa, myös rakkauselämässä. Tässä esittelen nyt Amsterdamin sateisenjouluiset (ja romanttiset) kadut sekä muutaman makuelämyksen.

Hollanti on syystäkin kuuluisa juustoistaan. Käytiin varmaan viisi juustoliikettä läpi ja ihmeteltiin kuinka juusto voi maistua niin täydelliselle.

Sateinen Amsterdam

Tuore minttutee

Ja kotitekoiset nachot

Sadepilvet päättivät vihdoinkin päivien jälkeen lähteä pois ja sieltä ne sitten paljastivat todella kauniin auringonlaskun!

Tyypillinen Amsterdam kuva

Katsokaa tätä maagista värijuhlaa

Joulumarkkinat

Amsterdam yöllä

Mitäs te lukijat pidätte Amsterdamin joulukoristelusta? Tykkäisittekö te viettää joulunne näissä maisemissa?

                           

Lentoliput taskussa

Pitkään kyllä mietin ja viimeinkin päätökseni tein ja nyt tuntuu hyvältä. Vaikka kotona vietin juuri koko viime kesän, on sinne meno aina yhtä ihanaa. Nyt on liput taskussa ja countdown alkaa, en jaksa odottaa!

Joulu tule jo!

                           

Viimeiset joulupuheet!

Ehkä hieman myöhässä lähden joululomaa purkamaan, mutta ehkä parempi myöhään kuin ei milloinkaan. En nyt kuitenkaan lähde sen suuremmin joka ikistä yksityiskohtaa tutkimaan vaan käyn tämän läpi hieman ympäripyöreesti. Asia, joka teki minut ikionnelliseksi ja joka saa edelleen hymyni huulille on se fakta että joka ikinen rakastui Nielsiin mikä merkitsi minulle niin niin paljon. Minusta oli ihana nähdä kuinka hän halaili minun rakkaita sukulaisiani ja kuinka me vaan kovaan ääneen yhdessä hoiloteltiin. Oltiin koko ajan kuin yksi iso perhe ja kaikki tehtiin yhdessä. Sain isoäidiltänikin kommenttia että "älä päästä tota menemään, ihana mies!"
Matka oli täynnä rakkautta ja sitä toivoinkin alusta alkaenkin.

Joululahjoja tuli paljon mutta paras lahjani oli ehdottomasti uusi puhelin yay! Oma kolme vuotta vanha kapula sanoi itsensä irti muutama kuukausi sitten ja nyt pääsen laina puhelimesta viimeinkin eroon :) Valitsin puhelimekseni Samsung galaxy alphan ja värinä valkoisen ja olen tosi tyytyväinen. Hyvä kamera oli lähes ainut asia minkä puhelimeen halusin.

Matkaan mahtui myös hieman kyyneliä. Muutama huono hetki sielä oli niin kuin kaikilla, mutta eniten minua huolestutti eräs kyhmy jonka olin löytänyt rinnastani. Tässä nyt pari viikkoa kuumottelin asiaa ja pahinta koko hommassa oli se että iskä kuskas mut sitten syöpäsairaalaan. En yleensä kammoa sairaaloita, mutta kyllä se fiilistä muuttaa, kun sairaalan nimi oli nimenomaan syöpäsairaala. Testit siellä otettiin ja tänään sitten tuli soitto lääkäriltä ja ilouutisia sainkin. Ei mitään vakavaa! Nyt voi taas hengittää ja saada tämä stressin aihe pois niskoilta. Nyt on muutenkin niin kova stressi päällä kouluhaun vuoksi. Tajusin liian myöhään kuinka paljon minun pitää tehdä haun eteen (mm. käydä tekeen viralliset kopiot ja käännökset mun todistuksista). Sisko tulee oleen iloinen kun passitan sen juokseen mun todistusten kaa ympäri Helsinkiä.

Tässä nyt kuitenkin kuva muodossa mun joululoma :)

Joululintu näytelmä Rukalla. Joskus minäkin tuolla aikoinaan hyppelin ja lauleskelin :)

Joulu isovanhemmilla tätien ja setien kanssa <3

Oulangalla

Hihiiii, love you <3

Helsinki

Tein jouluisen glögijuustokakun

Vain -30 astetta

Mun mörökölli

Matkan jälkeinen fiilis <3

                           

Sängyn pohjalla

Vatsatauti. Auts. Viimeinkin olen taas täysissä voimissani mutta täytyy sanoa että hetken ajan tuntui jo siltä että taju lähtee. Sairastuin vatsatautiin viime keskiviikkona muutama tunti ennen töitten loppua. Tämä tauti iski kuin salama kirkkaalta taivaalta ja jo muutaman tunnin jälkeen olin siinä kunnossa etten tosiaan muista kunnolla sen illan tapahtumia. Kai mä olin sitten puoleksi unessa? Sormet ristissä sitten makasin sängyssä ja toivoin etten antaisi sitä kauheaa tautia kellekään muulle varsinkaan perheen pienimmille. Ainut hyvä puoli oli se että sain kokonaisen päivän vapaaksi töistä, joten nukuin varmaan miljoona tuntia viime viikon aikana yhteensä.

31 päivää Suomeen! Joka kerta kuin ajattelenkaan Suomea iskee rintaani suuri rakkauden tunne ja oon vaan että aaaah! EN JAKSA ODOTTAA!!! Kävin sitten hieman puolikuntoisena viime viikonloppuna jouluostoksilla. Minun jouluostos suunnitelmat menee aina kuitenkin hieman penkin alle sillä heti iskee turhautuminen etten löydä mitään. No, sain mä kerrankin muutamalle ihmiselle ostettua jotain pientä :) Plus ajattelin että tänä vuonna ostan hieman vähemmän. Ei aina tarvitse ostaa lahjoja satojen eurojen edestä!

Tänään pääsin jopa pipareiden leivontaan. Tuli kyllä sellanen olo että olin kotona, vaikka olinkin töissä. Mutta talossa lapset huusi suomeksi, juoksi ja nauroi ja talo tuoksui pipareilta. Tajusin myös kuinka hyvin minun ja lasten välit ovat kehittyneet viimeisen kuukauden aikana. Meistähän alkaa tulla hyviäkin kavereita :) Kotiin kävellessä tuli kyllä aidosti sellainen olo että olen tosi onnekas ja tosi onnellinen!

Jouluinen Amsterdam <3

Amsterdam on rakkaus!

Otin kuvan kahdesta karkista :)

Leikkejä

Piparista joulunodotusta kaikille!