Kylmyys alkaa päivä päivältä jo aiemmin ja koulusta kotiin pyöräillessä pitää talvitakki kietoa tiukasti ympärille, pistää sormikkaat käteen ja silti hieman paleltaa. Tänään oli ilmestynyt katuihin jo ensimmäiset jouluvalot ja tänään myös ensimmäistä kertaa huomasin että lehdet ovat viimeinkin saaneet keltaista väriä pintaansa. Ulkoilma on niin raikas että haluaisin pitää ikkunat auki yötä päivää, ja maata paksun peiton alla lämpimässä.
Uuteen kotiin sopeutuminen edelleen jatkuu. Viimeisen viikon aikana meidän koti oli kuin pieni Italia sillä yötä päivää talossamme oli vähintään viisi vierasta italialaista ja näitä miehiä vain tuli ja meni tiuhaan tahtiin. Sotkua löytyi joka nurkasta, mutta ainakin nämä vieraat palkitsivat minut ihanalla pastalla. Tänään oli ensimmäinen päivä kun kotona ollaan vain minä ja kämppikseni. Minä tulin kotiin todella myöhään ja onnekseni saan nyt vain istahtaa alas ja odottaa kun kämppikseni Rik laittaa ruokaa.
Minulla on henkisesti ollut viime aikoina erittäin raskasta ja siksi myös blogini on ollut hiljaisempi. Jokaisen vapaa-ajan koitan käyttää itselleni parhaaseen ja rentouttavampaan tapaan, jotta oloni paranisi, mutta kun yksi stressin aihe katoaa, puskee seuraava jo niskaan. Tällä hetkellä näitä puskijoita on useampia ja he kaikki koittavat puskea minua jokaisesta suunnasta. Minulla on pitkään ollut suunnitteilla pieni elämäntapamuutos parantaakseni sisäistä hyvinvointia ja tästä olen suunnitellutkin jo postausta bloginikin puolelle. Kuitenkin koeviikkokin on valitettavasti jo ensi viikolla, joten aikaa mihinkään ylimääräiseen kuin opiskeluun ja omaan hyvinvoinnin panostamiseen ei ole ollut. Tänäänkin pitkän opiskelupäivän palkaksi tuli nettikaupasta tilattua kasa lankoja, jotta pääsen kutomaan talveksi villasukkia, rentoutumaan ja fiilistelemään tulevaa joululomaa. Mutta pahoitteluni vielä hetken jatkuvaa hiljaisuutta, mutta lomaviikko häämöttää jo kymmenen päivän päästä ja silloin pitäisi koittaa jonkinnäköinen vapaus!
