Näytetään tekstit, joissa on tunniste kesäloma. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kesäloma. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 26. elokuuta 2018

VAUTSI MIKÄ KESÄ! - REISSAILU JA MUUTTO



Kolme ja puoli kuukautta sitten astelin kesälaitumille, lukuunottamatta sitten pientä työharjoitteluun liittyvää paperirumbaa ja yhtä koetta. KOLME JA PUOLI KUUKAUTTA! Ihan törkeän pitkä aika, jonka vuoksi onkin sitten äärimmäisen vaikeaa palata arkeen. Vietin jälleen kerran aivan uskomattoman kesän ja olen siitä erittäin kiitollinen. Tavallaan harmittaa että nyt se on ohi, mutta jos totta puhutaan on hyvä saada hieman taas arjesta jälleen kiinni. Ehkä myös viimeinkin saan taas bloginikin päivittämisestä enemmän kiinni, kun tuntuu että kesällä kaikki ylimääräinen jää aina vain tekemättä.

Minä en tietenkään millään pysty teille kertomaan aivan kaikesta mitä nyt elämässäni ja mielessäni on viimeisten kuukausien aikana oikeastaan pyörinyt, mutta haluan nyt tässä postauksessa kuitenkin luetella ne minulle isoimmat ja tärkeimmät asiat jotka tällä hetkellä ovat mielen päällä. Huomenna minulla alkaa viimeinen lomapäiväni ennen kuin sitten kokopäivätyö MTV Mediahubilla alkaa. Vielä en ole osannut liikaa jännittää tilannetta, mutta pikkuhiljaa alkaa jollain tasolla pelottamaan, koska siellä pitäisi sitten oikeasti osata näyttää taitojaan. Haluaisin vain että seuraava kuukausi vierähtäisi jotenkin nopeasti ohi, jotta olen saanut rytmistä ja harjoittelusta enemmän kiinni.










Kesästä minä huomasin sen etten koskaan osannut oikein olla vain paikoillani. Aina minun piti olla jossain menossa tai jotain tekemässä, ja tästä ihan muutkin ihmiset huomauttivat minulle. Minulla oli vain pakonomainen tarve saada jotain tekemistä joka hetkelle, koska en halunnut olla vain kotona koska tuolloin heti alkoi jotenkin ahdistamaan tämä "ajan kulutus". Tämän vuoksi Jenkki- ja alkukesän Hollantireissun lisäksi kävin kesän aikana Kuusamossa, jossa tapahtui niin paljon! Teimme muun muassa Nielsin kanssa uskomattoman 22km pitkän melontareissun, jonka aikana näimme paljon eläimiä, kahlasimme kanoottimme kanssa koskessa,  nautimme auringosta, ja tottakai kesän ainut raju ukkosilma sattui myös niskaamme ja olimme kuin märät koirat tutisemassa saarella jossa odotimme hetken myrskyn laantumista. Tämä oli kuitenkin aivan uskomaton kokemus koska se luonto siellä lapissa on niin hieno! Haluan ehdottomasti tehdä ensi vuonna uudestaan. 

Vantaalle tullessamme näimme heti kavereitani sekä teimme pienen kaupunkireissun Turkuun, sillä luppoaikaa ei ollut paljoa ennen kuin Nielsin oli aika mennä takaisin Hollantiin. Tämän lisäksi vietimme kesämökillämme niin paljon aikaa kuin voimme. Myös loppukesästä aina jos minulla oli ylimääräistä aikaa, olin mökillä hoitamassa isovanhempiani ja tietenkin myös itse nauttimassa mökkielämästä. Mökkeily on aina parasta kesässä!






Tämän kaiken lisäksi tein pienen reissun Norjaan, jossa tapasin jälleen rakkaita New Yorkin kavereitani ja vietimme upean miniloman yhdessä. Tähän lomaan kuului paljon luksusjuttuja, joista ehdottomasti lempparini oli speed boatilla ajelu. Valitettavasti vauhti oli niin kova että lensin penkiltä peffalleni, ja kyllä vieläkin näin kuukauden jälkeen tunnen häntäluuni (auts). Norjan lisäksi isoäitini osti minulle syntymäpäivälahjaksi liput Hollantiin, joten pääsin viettämään reilun viikon vielä Nielsii ja kavereideni kanssa, joka oli sitten ehdottomasti kesän kohokohta. En millään olisi halunnut lähteä sieltä pois. Vietin Hollannissa syntymäpäiväni, ja tuolloin oikeasti ymmärsin jälleen kuinka olenkaan onnistunut saamaan noin tärkeitä ja rakkaita ihmisiä elämääni. Iso maininta pitää antaa parhaalle ystävälleni Claralle, joka oli järjestänyt minulle niin monta yllätystä päivän aikana, ja vieläpä ostanut aivan ihanan synttärilahjankin. Minuun lälhes kirjaimellisesti sattui kun lentoni lähti takaisin Suomeen.

Viimeisestä lomaviikostani Suomessa tuli kuitenkin yllättäen todella jännittävä, koska minä yks kaks päätin kokeilla jos löytäisin jonkin kivan asunnon jonne voisin pian muuttaa. Heti seuraavana päivänä siskoni vinkkasi erästä yksiötä jonka näki Facebookissa, ja minä laitoin heti sinne viestiä, ja sovittiin näyttö. Olin kyllä mielestäni erittäin onnekas, koska tämä sama asuntoilmoitus oli saanut monta reaktiota ja tietääkseni muitakin näyttöjä, mutta minä onnekas sitten sain sen!! Nyt muutankin sitten Helsingin Munkkivuoreen elämäni ensimmäiseen yksiöön ja olen aivan täpinöissäni! Muutto sattuu nyt todennäköisesti ensi viikon lopulle, ja tulen sitten myöhemmin esittelemään pienen suloisen kotini. 

Tässä nyt kesäni pienessä paketissa Nyt kohti syksyä! ♥︎





lauantai 12. toukokuuta 2018

KESÄLOMA - SUMMERBUCKETLIST 2018

Viimeinen viikkoni New Yorkissa ei valitettavasti alkanut niin kuin olin suunnitellut, sillä sunnuntai-iltana minulle nousi kuume, joka jatkui aina torstaille saakka, ja edelleenkin näin lauantaina olen kamalassa räkätaudissa, joka on hidastanut menoani ärsyttävän paljon. Sairastumiselleni ei olisi voinut olla huonompaa hetkeä, sillä se osui viimeiselle viikolle koulua, jonne minun oli aivan pakko mennä eikä sairastamiselle ollut aikaa. Tämän lisäksi minun to do- listaltani löytyi pakkaamista, pyykkäämistä, siivoamista, viimeiset ostokset, ystävien hyvästelyt, juhlimista ja useat ravintolakäynnit. Paljon kivaa ja hieman tylsempää pakkopullaa. Mutta näin kipeänä ei kaikkea vain voi tehdä, jonka vuoksi minun täytyi alkaa järjestämään asioita tärkeysjärjestkyseen, ja miettimään oikeasti mikä on minulle kaikkein tärkeintä, ja millä on oikeasti väliä. 

Kaikki materian ostaminen ja kotityöt ja juhlat eivät olleet enää millään tasolla yhtä tärkeitä kuin minä itse, minun oma terveys, sekä rakkaat ystäväni, joiden kanssa haluan viettää tämän viimeisen ajan mikä meille on annettu. Tämän vuoksi viimeinen kouluviikkoni menikin tällä periaatteella. Koulussa käytiin, mutta ainoastaan sen verran että tiesin pääseväni kursseista läpi. Pakkaamiset ja ostokset jätin kokonaan välistä, koska kyllä sitä ehtii myöhemminkin, ja turhat juhlimiset unohdettiin kokonaan. Tämä kulunut viikko on pyörinyt sen tärkeimmän ympärillä, eli minun ja ystävieni, koska loppujen lopuksi elämässä ei pienillä asioilla ole merkitystä, mutta sillä on että viettää elämänsä tehden juuri sitä mikä on kaikkein tärkeintä, ja se että tekee sen rakastamiensa kanssa. Tällä ajatuksella minä aloin myös rakentaa kesälleni tavoitteita ja toiveita. Tässä siis jo alkaneen kesälomani bucketlista 2018.

Muutama kuva eiliseltä ensimmäiseltä kesälomapäivältäni:







1. Pidä parempi huoli itsestäsi 

Minulla on nyt liian monena vapaapäivänä ollut sellainen tapa että jään vain sinne sängyn pohjalle makaamaan tai teen jotain muuta turhaa ja venytän sitten aamupalankin helposti iltapäivään. Tämän sijaan haluaisin huolehtia enemmän itsestäni ja pitää huolta siitä että joka aamu söisin hyvän aamupalan ja kävisin jopa tekemässä jotain pientä urheilua kuten lenkkeilyä tai pilatesta.


2. Tee kesävlogi

Talven kylminä päivinä sitä usein päätyy selailemaan vanhoja kuvia ja niitä pienen pieniä videoklippejä mitä sattui kuvaamaan jonnekin somen my storyyn. Videoissa on sitä jotain joka saa minut niin hyvälle mielelle, mutta valitettavasti minä myös videokuvaan aivan liian vähän. Tänä päivänä ainakin itse olen niin paljon enemmän keskittynyt kuvien ottamiseen, ja videot vain unohtuvat aina täysin, vaikka ne piristävät minun mieltäni kovasti. Tämän vuoksi minusta olisi ihanaa jos kuvaisin kunnon kesävlogin ihanista hetkistä ystävieni ja perheeni kanssa muistoksi itselleni. Tämä vlogi olisi sitten jotain mihin voisin aina hyvin mielin palata muistelemaan menneitä.


3. Valmista kolmen ruokalajin ateria, joista jokainen on jotain mitä et koskaan ennen kokannut, ja tee tämä ystäviesi kanssa

Tähän ehkä kulminoituu elämäni tärkeimmät asiat, nimittäin ruoka rakkaiden seurassa. Mikään ei oikein saa ihmistä paremmalle mielelle kuin tämä, jonka vuoksi ajattelin että tässä olisi aivan mahtava kesäpäivänohjelma minulle ja ystävilleni.


4. Vie nuorimmat sisaruksesi viettämään kesäpäivää jonnekin todella kivaan paikkaan

Tässä hieman epämääräisempi tavoite, mutta jotain mikä on minulle todella tärkeä. Minun nuorin sisarukseni ei ole vielä edes kahta vuotta, ja koska asun niin kaukana, missaan hänen ja monen muunkin sisarukseni elämästä niin paljon, joten aina sitten kun olen kotona koitan saada siitä kaiken irti. Minusta olisi siten tosi kiva ilahduttaa sisaruksiani viemällä heidät vaikka jonnekin leffaan tai uimaan tai teatteriin tai jonnekin vain viettämään ihanaa kesäpäivää.


5. Ilahduta isovanhempiasi

Hieman samankaltainen kuin edellinenkin kohta, mutta aivan tajuttoman tärkeä myös minulle. Samaan tapaan minä tällä hetkellä missaan erittäin tärkeitä hetkiä isovanhempieni elämässä olemalla maailman toisella puolen, joten siten aina heidät nähdessä tulee pieni haikeus ja kaipuu ja katumus etten ole pystynyt olemaan heidän kanssaan enempää. Isovanhempani ovat minulle yhtä tärkeitä kuin vanhempani, joten varsinkin nyt kun he alkavat tulemaan vanhoiksi, on paras ottaa elämästä kaikki irti. Tämän vuoksi haluan joskus ilahduttaa heitä vaikkapa leipomalla heille jotain, tuomalla kukkia, keräämällä marjoja, tai muilla asioilla joilla tiedän heille olevan merkitystä. 

6. Järjestä Nielsille yllätystreffit

Minä ja Niels olemme järjestäneet toisillemme valitettavan vähän yllätyksiä ja tästä saan ihan soimata myös itseäni kun koskaan ei muista, tai jos muistaa niin sitten ajattelee ettei ole varaa järjestää mitään sen kummempaa. Tämän vuoksi haluan ottaa itseäni niskasta kiinni ja tehdä jotain todella yllätyksellistä rakkaalleni, ja täten myös osoittaa rakkauttani hieman uudella tavalla.

7. Ole spontaani, itsevarma ja repäise kunnolla

Nyt kun olen pian lähdössä reissuun minusta on erittäin tärkeää että lähden sinne todella avoimin mielin, ja koitan ottaa joka hetkestä kaiken irti. Tämän vuoksi haluan että olen itsevarma enkä häpeä tai mieti itseäni liikaa. Haluan että jos eteen tulee hurjiakin mahdollisuuksia, otan härkää sarvista ja vain menen ja teen, sillä näin mielestäni luodaan unohtumattomia kokemuksia. Tässä vaiheessa haluan myös kiittää erästä kaveriani johon tutustuin täällä New Yorkissa, sillä hän on viime kuukausina saanut minut uskomaan että minä olen myös mahtava tyyppi, minä jään mieleen ja minun ei pidä hävetä mitään. Näillä ajatuksilla myös kohti toivottavasti elämäni reissua länsirannikolla!

Näihin tunnelmiin ja ajatuksiin haluan toivottaa teille lukijoille aivan mahtavaa kesää! ♥︎

tiistai 4. heinäkuuta 2017

JÄTSKII JA KESKIAIKAMARKKINOITA

 Nyt on sit koettu Transavian 6.30 aamulento Amsterdamista Helsinkiin, ja täytyy kyllä myöntää että oli rankka yö. Onneksi sitä on vielä sen verran nuori että sitä jaksaa välillä valvoakin yön, mutta tuntui kyllä pahalta niitten lapsiperheiden puolesta jotka olivat keskellä yöllä joutuneet repimään lapset sängystään. Minullahan kävi sen verran huono tuuri että junat päättivät olla kulkematta normaalisti, jonka vuoksi jouduin lähtemään kotoa jo kello 2 yöllä, jonka vuoksi päätin olla nukkumatta ollenkaan. Oli kyllä hieman haasteellista sitten lentokentällä odottaa tunteja omaa lentoa, ja sitten kun viimeinkin pääsi koneeseen, oli polvet kunnolla kiinni edessä olevassa penkissä ja olo oli todella tukala. Minä kyllä näin yleisesti pidän Transaviasta, kun sillä pari kertaa nyt Portugaliin lensin, mutta jotenkin tämä kone oli paljon ahtaampi. No ainakin sitten lento meni nopeasti kun siinä nuokkui ja nukkui koko lennon. Ja viimeinkin olin Suomessa jo aikaisin aamulla, joka mielestäni on aina niin mukavaa kun silloin on vielä koko päivä aikaa nähdä kaikkia.

Viikko on jo takana Suomessa, ja olen kyllä aivan uuvuksissa. Joka päivä on ollut jotain menoa ja meininkiä. Olen käynyt mm. jo lintsillä, leffassa, Turussa, mökillä, keskiaikamarkkinoilla, turisteilemassa, ja monilla ravintolareissuilla. En kyllä valitakaan sillä minulla on ollut todella mukavaa. Jotenkin myös tämän Turku viikonlopun jälkeen on nyt niin kiitollinen olo, kun en jotenkin ikinä ollut ymmärtänyt kuinka onnekas ja kiitollinen minä olen näistä ihmisistä joita minulla on ympärilläni. Tällä erityisesti viittaan lukioaikaisiin kavereihin. Vasta eilen yömyöhään jutellessa ymmärsin kuinka yksin minä loppupeleissä olin lukion viimeisen vuoden, vaikkakin se oli hieman oma valintani kun ei tanssin ja koulun lisäksi vain jaksanut nähdä ketään. Mutta olen kuitenkin niin niin kiitollinen että tästä eristäytymisestä huolimatta, ja myös siitä huolimatta että olen asunut viimeiset neljä vuotta Hollannissa, minulla on pysynyt ne muutamat lukioystävät, joille voi edelleenkin kertoa kaikki huolet ja mietteet. He ovat joitain joiden kanssa voi vain maata päivän sängyllä ja valvoa aamuyöhön keskustellen, syöden jätskiä, nauraen maha kippurassa, ja on myös okei olla hiljaa ja silti kaikki on hyvin. Eli erityis kiitos näille ihmisille, olette tärkeitä! Haluan myös vielä tehdä maininnan Turusta. Rakastuin tähän kaupunkiin, ja voisin helposti kuvitella itseni sinne asumaan! Eli jos ette koskaan ole käyneet Turussa, käykää ihmeessä!

Halusin myös ilmoittaa että syy miksi minusta ei ole aiemmin kuulunut täällä blogin puolella, on että minulla ei oikeastaan ole WiFiä ollenkaan. Tulin nyt isälleni jotta voin hieman nettiä käyttää, koska olen muuten lähinnä oleskellut siskoni luona ja hän ainoastaan käyttää puhelintaan nettinä. Tietenkin mulla on tossa mun suomen sim kortissa vaan sellainen erittäin hidas netti, jolla Instagraminkaan selaaminen ei onnistu, joten saan elää hieman kokovaltaista netitöntä elämää. Ainakaan en ole turhaan käyttänyt puhelinta, eikä ole ollenkaan tullut katsottua Netflixiä. On sitten keskittynyt enemmän keskustelemiseen ja muuhun tekemiseen, eli tosi hyvä!

Nyt sitten toivottavasti päädyn mahdollisimman pian mökille, jossa saan sitten vain olla, hieman kalastaa, lukea, auttaa isovanhempiani ja niin edelleen. Tämä mökki on todella alkukantainen, jonka vuoksi elektroniikkaa emme siellä pahemmin käytä. Teemme enemmän hieman alkukantaisia asioita, joka poikkeaa normaalista arjestani todella paljon. Tosin tykkään tästä paikasta juuri siksi. Mutta minua kiinnostaakin mikä on teidän lempipuuhanne mökillä? Ehkä tämä voisi myös inspiroida minuakin tekemään jotain uutta!















So now I have experienced a Transavia flight at 6.30am from Amsterdam to Helsinki and I must admit that it was a tough night. Luckily I am still sort of young so staying up a whole night is alright, but I felt really bad for families with children who had to wake their little babies up in a middle of the night. I was a bit unlucky this time because of course the trains were not going normally to the airport, so I had to leave home already at 2am which is why I decided to not sleep at all. It was a bit hard to wait almost three hours at the airport that my flight would go and when I finally could step into the plane, I realized how tiny the seats were and how my legs had no space at all. It was a bit annoying and a bit surprising because I did not have this problem during my Transavia flights to Portugal. Well luckily the flight went fast because I only slept there. And it was so great to be in Finland early in the morning because then I had a whole day to meet everyone I wanted to.

A week has already passed here in Finland and I am surprisingly tired. Every day I have had something big to do and to experience. I have for instance already been to Linnanmäki, to movies, in Turku, at our summer house, we went to a medieval market, I have been a complete tourist, and been eating in restaurants so many times. I am not complaining because I have had such a great time. Somehow also after this weekend in Turku I have been so grateful because I never before had realized  how lucky I am to have such people around me. Of course I knew I was lucky but I never had such deep thoughts about me and my relationship to my friends. With this I especially mean my friends I still have from my high school. While I was talking to these people last night, I realized how lonely I was in the end during the last year of high school. This was my own fault because I was busy with school and dancing and never had energy for my friends. But even though I isolated myself, I still have these few people who stand by me and to whom I can tell anything I want to because I trust them with all my heart. With these people I can just lay all day on bed, stay awake the whole night while talking, eating ice cream, and laughing our asses off. So a special thank you for these people, you are important to me! I also want to say that Turku as a city was such a beautiful place. I fell in love with this city and I could easily imagine living there one day. So if you have never visited Turku before, you should do so!

I also wanted to let you know why you didn't hear about me earlier in my blog. The reason is very simple though, I don't have wifi almost anywhere. I now came to my dad's place so I could use the internet a little bit but since I mainly live with my sister who only has her telephone internet, I cannot really use my laptop, nor my phone either. Well at least I am not checking social media all the time and I am not spending days watching Netflix. I have now just focused on spending time with friends and socializing which is very good.

Now I hope I can soon go to our summer house and spend there days because there I can just be, fish, read, help my grandparents and so on, and I love it because it is so different from my normal daily routine. This summer house is a bit old which is why we never use any electronics there. Therefore, everything is all about doing something with hands, staying outside and doing more old fashioned things. That is why I am curious what do you like the most when you are at your summer houses? Maybe I could get some inspiration to something new and exciting.
TallennaTallenna

keskiviikko 1. kesäkuuta 2016

Pienet mietteet, suuret toiveet

7 yötä kesälomaan ja 4 koetta/projektia läpäistävänä ennen sitä. Yksi takanapäin, kyllä se tästä! Päivät ovat menneet aika kiitettävästi kirjastossa istuen aamusta yöhön, mutta kaikki on okei kun saan kuunnella ihanankamalaa suomalaista musaa ja kuvitella itseni jo lomalle. Kello just pyörähti kesäkuun puolelle eikä ymmärrys edelleenkään riitä siihen että ensimmäinen kouluvuosi on kohta ohitse ja minä pääsen kotiin. 15 yötä ja katselen jo Helsingin valoja. Niin paljon on vielä tehtävää ja ajateltavaa ja valitettavasti hyvästeltävää. Hieman on sellainen olo että naurattaa, hymyilyttää mutta myös itkettää. Minulla on kuitenkin sellainen tunne että jotain upeaa on tapahtumassa tänä kesänä... :)



Nyt pitää loppuun vielä laittaa biisi josta on mulle tullut sellainen kesä tulee ja pääsen pian Suomeen biisi :) Onhan tämä yksi lemppari bändeistänikin ja ylivoimaisesti paras Hollantilainen bändi (vieläpä  ovat Utrechtistä kotoisin).



P.S. Ehkä oudoin juttu ikinä sattui mulla koska mulla on nyt kohta viikon ollut flunssa...minun oikean puoleisessa sieraimessa. Mitä tämä on :D ?! Kohtalontovereita missään?


                                 

tiistai 11. elokuuta 2015

It is time to move on

Minun ymmärrykseni ei riitä kuinka aika voi kiitää tällä tavalla? Minusta tuntuu että juuri hetki sitten hain kultani lentokentältä ja edessämme oli viisi viikkoa Suomen seikkailua. Tänään tämä viisi viikkoa meni umpeen ja minun täytyi lähettää toinen puoliskoni takaisin Hollantiin. Tosi haikea olo. Ihan hullua kuinka toiseen kiintyy niin kovasti kun joutuu olemaan yötä päivää toisen kanssa viikkoja putkeen. Tuntuu etten osaa olla ilman mun höpsöä rinnallani. Hulluinta tässä on se että tiedän näkeväni hänet jo ensi viikolla, mutta tällä hetkellä se tuntuu kaukaiselta ajalta :(


Pilvet viimeinkin väistyivät ja aurinko ja helteet hurmasivat minut. Rusketuksen aika on nyt tai ei koskaan!

Koko poppoo sukujuhlissa

Noh, täytyy sanoa että loppulomamme oli ihana! Kuusamon kylmyys jäi taakse ja suuntasimme Helsinkiin, jossa oli onneksemme paljon enemmän elämää. Kaiken kruunasi se että Suomen kesä on viimeinkin täällä!! Viimeeksi olin näin ruskettunut Thaimaa reissun jälkeen. Viimeiset kaksi viikkoa olivat niin paljon ohjelmaa täynnä ja jossain välissä tajusin että olin ihan päivissä sekaisin. Oli juhlia, huvipuistopäiviä, vesipuistoilua, shoppailua, mökkeilyä sun muuta, ettei tosiaan ihme että nyt mennäänkin melkein jo elokuun puolenvälin puolella.
Hih, käytiin kattoo pukkia. Pukki osasi jopa puhua hollantia!

Kuusamon maisemia





Hollantilaiset etsivät palloa

Hauskaa oli!




Team ugly jackets

Yöllä lähdettiin perinteiselle yöretkelle. Olisikohan jo nyt ollut 15 vuosi peräkkäin?

Kaunis pariskunta

Olen myös toisaalta onnekas. Monet valmistelevat koulun alkua tai ovat sen jo aloittaneet ja minulla loma jatkuu sentään vielä kolme viikkoa. Kaikki perheenjäseneni käyvät nytten koulussa tai töissä ja minä tulin siihen tulokseen etten halua lomaani viettää yksin kotona neljän seinän sisällä. Niimpä otin ja lähdin viettämään viikkoa mökilleni eläkkeellä olevien isovanhempieni luokse. Tätä rauhallisempaa paikkaa maailmassa ei ole! Täällä voin rentoutua täydellisesti ennen koulua.


En oikein ole vielä ymmärtänyt että suuntaan pian matkani kohti koulunpenkkiä. Taas. Itselläni on tulevasta koulustani sellainen mielikuva että se tulee tuntumaan hieman harrastukselta, mutta tänään lueskellessani kurssiuunnitelmaa tulinkin toisiin aatteisiin. Haluan yrittää loistaa koulussa, ihan itseäni varten, mikä näyttää tarkoittavan ihan törkeän isoa työmäärää. Pahoin pelkään että tämä tyttö on nenä kiinni kirjoissa seuraavat neljä vuotta. Parempi nyt nukkua seuraavat kolme viikkoa sillä en ole varma onko uni kiva lisä elämään sitten koulun alettua. Toisaalta, odotan uusia kouluhaasteitani kuin kuuta nosuevaa  ja en malta odottaa että pääsen kokemaan korkeakouluelämää ja kirjoittamaan siitä blogiini. Elämäni tulee aivan varmasti olemaan täydellisen erilaista kuin aiemmin ja haluan jo päästä kokemaan sen. Olen jo varma että tulevasta vuodesta tulee elämäni tapahtumarikkain.

NAPAPIIRI!

Äiti leipoi minulle synttärikakun etukäteen. Ainiin hups! Perjantaina olen taas vuoden vanhempi

Meidän sienimetsän saalis


Menikö kellään muulla loma nopeammin kuin koskaan? Tämä oli kirjaimellisesti elämäni nopein kesäloma
                             

maanantai 20. heinäkuuta 2015

Pitkä kylmä kesä


Moi! Olen nyt ollut kolme viikkoa kotona Suomessa ja täytyy sanoa että aika on mennyt kuin siivillä. Paljoa en ole saanut aikaiseksi mutta tarpeeksi kuitenkin. Päällimmäisenä mielessä pyörii koulunaloitus ja se jatkuva kysymys, mitä ihmettä me tehtäisiin huomenna. Rakkaani rapapöksy on myös täällä nyt seuranani ja täytyy sanoa että on tosi rentoutunut olo. Rakastan 11 tunnin yöunia! :D

Lähden kuitenkin purkamaan tätä lomaani oikeassa aikajärjestyksessä ja nyt hyppäämme 3 viikkoa taaksepäin läksiäis bileisiini ja hyvästelyihin. Verrattuna vuoden takaiseen lähtööni tämä tuntui ihan tosi helpolta. Ainoat haikeat hetket tuli kun pikku Eva halusi joka päivä vain enemmän ja enemmän olla minun kanssani. Kauhea ikävä sitä pikku vintiötä. Oli ihanaa kuin viimeisenä iltana Evan piti mennä nukkumaan mutta ei se suostunut kun halusi mielummin leikkiä minun huoneessa minun kanssani <3 Kavereiden hyvästely oli helppoa, sillä olenhan jo takaisin Hollannissa ensi kuussa.

Skandinavian siskoni



Läksiäiskukat perheeltä

Lento sujui ihan kivasti. Tosin istuin jonkin pedofiilin vieressä joka ensin vaikutti niin viattomalta siihen hetkeen saakka kunnes hän vahingossa esitteli intiimejä kuviaan 50 vuotta nuoremman naisen kanssa. Jes. Noh, pääsin kotiin aurinkoon ja heti paettiin mökille.




Saavuin kyllä Suomeen juuri oikeaan aikaan, sillä vaikuttaa siltä että samana viikonloppuna oli Suomen ainokaiset helteet. Sen jälkeen onkin ollut lähinnä kylmää ja sadetta.

Päivän tavoite onnistui. Rusketus!!

Kerkesin olla viikon kotosalla siskojeni  ja muun perheeni kanssa, kunnes he lähtivätkin lomalle Kreikkaan. Sain olla muutaman päivän kotona yksin, kunnes Niels saapui pelastamaan minut.

Siskot karkasivat lintsille











Matka pohjoiseen meni hyvin sulavasti. Meitä oli yllättäen vastassa myös aurinko! Tosin se olikin niitä harvoja ainoita aurinkoisia päiviä. Nyt ollaan oltu täällä hyttysten ruokana lähes kaksi viikkoa ja näistä kahdesta viikosta ainoastaan kahtena päivänä aurinko uskalsi tulla esiin. Olen kyllä todella kypsä tähän säähän. Kuulemma kylmin kesä sitten 1960 luvun. Koko talven haaveilin niistä ihanista kesäisistä uintireissuista, mutta tämä haave jää kyllä ensi vuoteen. Nukuttu ja vaellettu on kuitenkin paljon ja jostain syystä en vielä kaipaa takaisin Vantaalle. Mutta silti, aurinko kiltti mä tarvitsen sua. Sinun takiasi joudun järven sijasta tyytymään uimahalliin :(

Toivoa vielä on! Nielsillä on vasta melkein kaksi viikkoa lomaa takana eli meillä on vielä kolme viikkoa aikaa nauttia Suomesta yhdessä. Kumpa aika kuitenkin menisi hieman hitaammin. En ole valmis vielä aikaisiin aamuihin.

Oulangan vaellusreissulta





Käytiin Ranuan eläinpuistossa. En tiennytkään että jääkarhut voivat ollta tooooosi valtavia

Kavuttiin myös Valtavaaralle






Onneksi seura on ollut hyvää ja aina ollaan keksitty ainakin jotain pientä joka päivälle. Täytyy vaan sanoa että perheeni on parhain <3