NYT SE ON VALMIS!! Olen viimeiset kaksi kuukautta puskenut hikeä, ja melkein jopa verta. On ollut turhautumisia, onnenhetkiä, kamalaa stressiä, ja olen oppinut niin paljon uutta näiden kuukausien aikana. Minulla vierähti helposti 15 tuntia putkeen sängyssä vain työskennellessäni tämän kouluprojektin parissa. Valehtelematta loppujen lopuksi työskentelin sata tuntia enemmän kuin meidän opiskelijoiden oli tarkoitus, mutta kyllä se oli sen arvoista. Niin monta kulutettua tuntia, ja nyt se on valmis, minun ihka ensimmäinen lastenkirja!
Olen kirjastani erittäin ylpeä, vaikkakin tiedän että siinä on myös vielä paljon parannettavaakin. Kuitenkin, tuskin kukaan on koskaan täysin sitä mieltä että oma työ on aivan täydellinen. Ainakin minä olen sellainen perfektionisti joka ei koskaan ole tyytyväinen, hah! Sain kuitenkin todella TODELLA hyvää palautetta kirjastani, ja nyt vain odottamaan viimeistä arvosanaa. Tein kirjani siis aivan alusta loppuun saakka itse. Piirsin joka ikisen kuvan ja hahmon, ja lisäsin joka ikisen animaation ja audion, sekä kirjoitin tarinan itse alusta loppuun sun muuta. Pitää miettiä jospa sitä oikeasti yrittäisi julkaista tämän kirjan jossakin jonain päivänä. Se jää nyt nähtäväksi! Kuitenkin, menkäähän vapaasti katsomaan mitä me koulussa oikein puuhataan! Klikkaa TÄSTÄ ja pääset pienen Alecin seikkailuun mukaan! Valitettavasti tämä linkki tulee toimimaan vain muutaman kuukauden, mutta pitää sitten muistaa käydä laittamassa tänne vaihtoehtoinen linkki, joka sitten ehkä toimisi loppuelämäni ajan! Tämä tiedosto on myös sen verran iso että odota rauhassa linkin avautumista, sillä siinä saattaa mennä pieni hetki :)!
Näytetään tekstit, joissa on tunniste koulu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste koulu. Näytä kaikki tekstit
perjantai 3. marraskuuta 2017
torstai 8. joulukuuta 2016
8. JOULUKUUTA - VELVOLLISUUDET TIELLÄNI
Onko teillä muilla sellaista ärsytystä sen takia, kun haluaisit vain koristella kotia, laulaa joululauluja ja rentoutua, mutta kaiken pilaa omat velvoitteet? Tällä hetkellä koulu on niin pahaa pakkopullaa, että minua oikeasti pelottaa miltä minusta tuntuu tulla takaisin Hollantiin ja kouluun joulun jälkeen. Minua kauhistuttaa että minusta tuntuisi yhtä kurjalta tulla takaisin Hollantiin kuin kolme vuotta sitten, jolloin koti-ikäväni oli kamalimmillaan. Minun pääni ei kyllä kestäisi sellaista oloa. Se tuntui silloin kuin erolta rakkaan poikaystävän kanssa, koska tuntui siltä että sydämestäni puuttui valtava palanen. Kolme vuotta sitten kuitenkin selvisin, sillä heti joulun jälkeen oli tiedossa 5 viikon reissu Thaimaahan, mutta miten minä nyt selviän, jos tiedossa on juuri tätä mitä se nyt onkin ollut viimeiset puolitoista vuotta?
Tämä jakso koulussa on mielestäni erittäin mielenkiintoinen, mutta samaa aikaa hirvein ikinä, työmäärän osalta. Jotenkin olimme todella epäonnekkaista ja kohdallemme sattui kaikista epäpätevimmät opettajat, jotka joko eivät opeta mitään, tai olettavat meistä aivan liikoja. Tämän vuoksi olimme heti ensimmäisestä viikosta alkaen yhtä stressaantuneita kuin hetki ennen koeviikkoa. Minä olen kuitenkin yrittänyt pysyä kauempana tästä stressistä joka ryhmässämme valtaa, ja en halua kuulla kuinka paljon muut pistävät tai eivät pistä aikaa kouluunsa. Olen huomannut, että voin kaikkein parhaiten kun vain teen asiat omassa tahdissani, enkä huolehdi muista. Tietenkin kuitenkin noudatan ryhmän sisäisiä deadlineja, mutta muuten teen asiat omalla tavallani ja tahdillani.
Mitä me sitten tällä hetkellä koulussa teemmekään? Ehkä se sana joka kuvastaa parhaiten tätä jaksoa on tutkimustyö. Me kahlaamme satoja nettisivuja ja artikkeleita läpi ja koitamme tehdä hyvää markkinointisuunnitelmaa eräälle sheivaus brändille. Kuulostaa ehkä hieman tylsähköltä, mutta se on yllättävän mielenkiintoista. Tämän lisäksi opiskelemme markkinointi kommunikaatiota ja sosiaalista mediaa. Tämä on se hieman tylsempi osuus, koska tämä sisältää niin monen monta mallia ja kaaviota, joita pitää soveltaa, ja jotka pitää tietää sydämen pohjalta kokeessa. Hyi.
Lemppariaiheeni on kuitenkin yrittäjyyskurssi, jossa kuvainnollisesti perustamme haluamamme yrityksen ja koitamme markkinoida sitä usealla some kanavalla.
Meidän oma yrityksemme on nimeltään The Kitchen Club, joka on tarkoitettu opiskelijoille, jotka haluaisivat mennä ulos syömään kavereidensa kanssa, mutta eivät silti halua käyttää liian paljoa rahaa siihen. The Kitchen Club tarjoaa useita kauniita keittiöitä, jonne opiskelijat voivat tulla kokkaamaan omat ruokansa, pientä maksua vastaan, ja tutustua uusiin ihmisiin ruokailutiloissa. Useiden opiskelijoiden ongelma Hollannissa on juuri se että joko heidän keittiössään ei ole kaikkia tarpeellista välineistöä, kuten uunia tai mikroa, keittiössä kokkailee joku muu jatkuvasti, tai keittiö on niin kamalassa kunnossa ettei siellä haluta kokata, eikä todellakaan haluta kutsua kavereita kylään kokkailemaan. The Kitchen Clubista löytyy hienot keittiö- ja ruokailutilat, jonne mahtuu jopa 6o kokkaajaa yhtä aikaa. The Kitchen Club tarjoaa aivan uudenlaisen ravintolakokemuksen ja ainakin itse menisin heti kavereideni kanssa kokeilmaan. Nyt me tarvitsemme paljon paljon tykkäyksiä, jotta pääsemme kurssistamme läpi, joten availehan seuraavat linkit ja käy tykkäämässä tai seuraamassa! :)
https://www.facebook.com/thekitchenclubutrecht/
https://www.instagram.com/thekitchenclubutrecht/
https://nl.pinterest.com/thekitchenclubu/
https://web.whatsapp.com
Kiitos!
torstai 10. marraskuuta 2016
VOLARE - MAGAZINE BY KLM
Nyt kun lomalla on kerennyt olla jo hetken, voin istahtaa alas ja katsoa viime jakson tuloksia koulun suhteen. Haluan tänään esitellä minun pienen ylpeydenaiheeni, nimittäin ensimmäisen printtilehden, jonka kasasimme pienen neljän hengen ryhmäni kanssa. Tai no, suurin osa työstä tuli jaettua minun ja toisen kaverin kesken, mutta silti. Mielestäni lehdestä tuli erittäin hieno, mutta tottakai juuri palautettuamme huomasimme monen monta virhettä. Näin siinä käy kun yrittää hikihatussa vääntää lehden seitsemän viikon aikana. Onneksi ei mitään kauhean tuomittavaa tehty. Ainoa iso virhe oli käyttää fonttia, joka ei periaatteessa ollut sallittu (emme siis tienneet tästä), mutta ehkä meidät armahdetaan.
Minä ja kaverini siis suunnittelimme ihan kaiken tyhjältä paperilta alkaen, ja sormet ristiin että saisimme hyvän arvosanan. Kuulemma parhaalle lehdelle tarjotaan hampurilaiset mun lemppari hampparipaikasta hehe.
Haluan myös sanoa pari sanaa meidän kokeestamme, jossa jouduimme KAHDEN tunnin aikana kokoamaan kuuden sivun lehden. En todellakaan suosittele tuota koetta sydänvikaisille, sillä minun ja kavereideni kädet ja koko vartalo vaan tärisi kun yritti kauheassa kiireessä ladata ja järjestää ne kymmenet ja kymmenet kuvat ja sitten löytää tekstit mitkä piti lisätä, lukea tehtävänanto ja vielä luoda se itse lehti. Minun sydän tykytti tuhatta ja sataa vielä pitkään kokeen jälkeenkin. Monet oppilaat tekivätkin heti valituksen koska tehtävänanto oli aivan liian iso kahdelle tunnille. Jopa kolme tuntia olisi ollut aivan liian vähän, joten kaksi oli täysi mahdottomuus. Voitte nähdä sen myös minun kokeestani, sillä kaikissa teksteissä ei ollut ollenkaan järkeä, mutta tein juuri niin paljon kuin ehdin kahdessa tunnissa. Olen kuitenkin todella ylpeä lopputuloksesta, sillä en todellakaan ymmärrä miten sain sellaisessa paniikissa noinkin valmista jälkeä. Tässä pientä makua kokeestani:
Onko teidän lukijoiden syksyyn osunut vielä hermoja raastava koe? Miten kävi?
keskiviikko 1. kesäkuuta 2016
Pienet mietteet, suuret toiveet
7 yötä kesälomaan ja 4 koetta/projektia läpäistävänä ennen sitä. Yksi takanapäin, kyllä se tästä! Päivät ovat menneet aika kiitettävästi kirjastossa istuen aamusta yöhön, mutta kaikki on okei kun saan kuunnella ihanankamalaa suomalaista musaa ja kuvitella itseni jo lomalle. Kello just pyörähti kesäkuun puolelle eikä ymmärrys edelleenkään riitä siihen että ensimmäinen kouluvuosi on kohta ohitse ja minä pääsen kotiin. 15 yötä ja katselen jo Helsingin valoja. Niin paljon on vielä tehtävää ja ajateltavaa ja valitettavasti hyvästeltävää. Hieman on sellainen olo että naurattaa, hymyilyttää mutta myös itkettää. Minulla on kuitenkin sellainen tunne että jotain upeaa on tapahtumassa tänä kesänä... :)
Nyt pitää loppuun vielä laittaa biisi josta on mulle tullut sellainen kesä tulee ja pääsen pian Suomeen biisi :) Onhan tämä yksi lemppari bändeistänikin ja ylivoimaisesti paras Hollantilainen bändi (vieläpä ovat Utrechtistä kotoisin).
P.S. Ehkä oudoin juttu ikinä sattui mulla koska mulla on nyt kohta viikon ollut flunssa...minun oikean puoleisessa sieraimessa. Mitä tämä on :D ?! Kohtalontovereita missään?
Nyt pitää loppuun vielä laittaa biisi josta on mulle tullut sellainen kesä tulee ja pääsen pian Suomeen biisi :) Onhan tämä yksi lemppari bändeistänikin ja ylivoimaisesti paras Hollantilainen bändi (vieläpä ovat Utrechtistä kotoisin).
P.S. Ehkä oudoin juttu ikinä sattui mulla koska mulla on nyt kohta viikon ollut flunssa...minun oikean puoleisessa sieraimessa. Mitä tämä on :D ?! Kohtalontovereita missään?
tiistai 3. toukokuuta 2016
50 pistettä tai potkut koulusta
Hyvää alkavaa kesää kaikille! Monet yliopisto- ja ammattikorkea opiskelijat Suomessa ovat jo hyvää vauhtia juoksemassa kohti kesälaitumia, mutta minulla opiskelut kestävät vielä reilu kuukauden. Tosin tämä on todella hyvä uutinen sillä yliopistot Hollannissa kestävät yleensä sinne heinäkuuhun saakka, mutta onneksi meidän koulu on sen verran erityinen että loma-ajat tulevat omassa tahdissaan.
Hollannin koulusysteemi menee periaatteessa (ainakin minun koulussani) niin että meillä on 4 lukion tapaista jaksoa ja jokaisesta jaksosta voi saada maksimissaan 15 opintopistettä. Ensimmäisen vuoden päätyttyä tulee opiskelijalla olla vähintään 50 opintopistettä, tai muuten se tarkoittaa "potkuja" koulusta. Tämä on ehkä se suurin eroavaisuus suomalaisiin kouluihin verrattuna, sillä suomessa valinta tehdään valintakokeissa ja vain parhaat pääsevät sisään. Täällä valinta tehdään vasta ensimmäisen vuoden päätyttyä sen mukaan kuka oli tarpeeksi hyvä keräämään nämä pisteet. Ensimmäisen vuoden jälkeen voi opiskelijalla maksimissaan olla sitten 60 opintopistettä ja jos nämä pisteet saa kerättyä heti ensimmäisen vuoden aikana, tarkoittaa se sitä että seuraavana syksynä on pieni seremonia, jossa saa niin kutsututun 'propadeusen' eli paperin jonka avulla voi hakea yliopistoihin. Minähän en tätä paperia tarvitse, sillä yliopistotodistukseni avulla pystyin hakemaan yliopistoon jo kolme vuotta sitten. Kuitenkin hollantilaisille tämä paperi on aika tärkeä.
Itse olen ollut sen verran onnekas että olen onnistunut haalimaan jo 45 pistettä, eli kaikki mahdolliset pisteet tähän saakka. Nyt pitää jännittää vaan kesäkuun puoleenväliin josko sitä saisi kaikki pisteet täyteen heti ensimmäisenä vuonna. Minä tein hieman vaikean valinnan tässä kuukausi sitten kokeideni ja kesälomani kanssa, sillä päätin että lykkään mahdolliset uusinnat ensi vuoteen. Onneksi en tarvitse enää kuin viisi pistettä, jotta pääsen seuraavalle vuodelle, mutta jotenkin mieleni haalii noita täysiä pisteitä. Mutta koska varasin lentoni suomeen jo 15.6 minulla ei ole mitään mahdollisuutta mennä uusintoihin jos niin hassusti pääsee käymään, sillä ne pidetään vasta kesäkuun lopulla. Minun mielestä olisi hieman typerää varata lennot kotiin vasta 3 viikkoa myöhemmin, koska minä EHKÄ joudun tekemään uusinnan. Ja tuo ehkä on todella iso ehkä, sillä tähän mennessä en ole ollut lähelläkään sitä rajaa etten olisi päässyt jotain ainetta läpi. Tosin tämä jakso on ehkä omalta osalatani se kaikista vaativin, koska matematikka. En ole istunut matikan tunneilla sitten lukion toisen luokan ja tästä on se noin 5 vuotta, joten olen aika taitavasti unohtanut kaiken. Siksi olen joka ilta nyt koittanut päntätä, sillä haluan todellakin päästä läpi tästä viimeisestäkin jaksosta. Muutkin kurssit tässä jaksossa ovat hieman tylsemmän ja vaikeamman puoleisia, sillä me harjoitellaan miten tehdä tutkielmaa ja tutkia tilastoja.
Jokos te lukijat olette päässeet kesälomille?
perjantai 8. huhtikuuta 2016
Ensimmäinen videopostaus!
Viimeinkin kotona ollaan. Tässä on lomalla jo sattunut kaikennäköistä ja vielä on paljon lisää ohjelmaa tiedossa. Kerroin viime postauksessa kuitenkin että haluan nyt kuitenkin tässä postauksessa kertoa enemmän maaliskuun menoistani ja sitten kun rupesin selailemaan puhelimen kuviani tajusin että suurin osa materiaaleistani oli videoita. Siksipä minä nyt otin ja tekaisin toooooodella pikaisen videon jossa on kaikki tärkeimmät asiat jotenkin tiivistettynä ja onnistuin sujauttamaan pikaversiot myös meidän valmiista videoista jotka valmistimme koulua varten. Pahoittelen tosiaan videon laatua, sillä panostus on kaukana. Ongelmaksi koitui Adobe PremierePro mikä pitäisi olla hyvä muokkaus ohjelma videoille, mutta minun koneella se ei yksinkertaisesti toimi vaan tilttaa joka toinen minuutti, joten jouduin turvautumaan vanhaan tuttuun Windows movie makeriin. Taistelin tosiaan tuon PremierePron kanssa yötä päivää kun meidän kouluvideoitamme valmistimme ja siinäkin yksi syy miksei minulla myöskään ollut energiaa ja tahtoa sitten taistella oman blogivideonikin kanssa.
Tosiaan videon ensimmäisessä osassa kerron jotenkuten pikaisesti mitä kaikkia puuhailin ja sitten toisessa osassa on paljon videoita yhdessä mitkä näyttää mitä me sitten koulussa ja vapaa-ajallamme teimme. Toivottavasti ainakin jotenkin tykkäätte!
torstai 10. maaliskuuta 2016
Kadotus maksimus
Ajattelin tulla tänne ilmoittamaan että blogini saattaa taas kokeiden lähestyessä hiljentyä hieman. Tänään minulla oli ensimmäinen vapaa ilta sitten viikkoon ja jotenkin tuli tosi avuton olo. Olen vain niin tottunut työskentelemään koululla yömyöhään tai puskemaan joidenkin raporttien välissä että nyt on yksinkertaisesti tosi toimeeton fiilis päällä. En osaa vain maata sängyllä ja katsoa Netflixiä enää. Me ollaan nyt pari päivää kuvattu meidän videoita greenscreen huoneessa ja tutustuttu koulun kuvausstudioon, mikä on mielestäni erittäin erittäin siistiä ja tästä jaksosta on ehkä kehkeytynyt itseni henkilökohtainen suosikki. Itse olen kuitenkin vähemmän ollut kuvaamassa, sillä olen toiminut lähinnä näyttelijän roolissa. Huomenna kuvaukset jatkuu ja silloin olisikin luvassa jättimäisen seinävaatteen maalaamista punaiseksi. Toivotaan ettei koululta tule valituksia sotkusta, sillä emme varmaan edes saisi leikkiä maalilla koulun tiloissa. Noin viikon päästä meidän videot alkavat olemaan (toivottavasti!!) valmiina ja en malta odottaa että pääsen esittelemään teillekin hieman niitä.
![]() |
Mun kuvausryhmä ja ihanat kaverit! |
Työskennellään ahkerasti |
Storyboardin tekemistä |
Greenscreen |
Kokeiden aika on sitten taas kolmen viikon päästä, juuri sopivasti heti pääsiäisen jälkeen ettemme me varmasti pääsisi nauttimaan tästä juhlapyhästä. Onneksi kokeiden jälkeen häämöttää tämä ihana 1,5 VIIKON LOMA. Aivoni ovatkin kerinneet huutaa unta jo tovin. Katselin tässä myös lentoja Milanoon ja Barcelonaan tuolle viikolle ja ehkäpä minä vain otan ja lähden. Pitää jututtaa vain ensin paria kaveriani jos he haluaisivat ehkä lähteä mukaan.
![]() |
Leikin Pocahontasta |
![]() |
<3 |
![]() |
Löydettiin outo ranskalainen viinikahvila |
maanantai 29. helmikuuta 2016
Aurinko on saapunut kaupunkiin
Jotain ihmeitä taivas on päättänyt keittää, sillä tässä maassa on aurinko paistanut jo kolme päivää peräkkäin! Tiedättekö sen tunteen kun on ollut pitkä ja kylmä ja erittäin pimeä talvi, mutta sitten kevääseen tultaessa aurinko alkaa antamaan sinulle toivoa paremmasta ja kaikki näyttää niin paljon ihanammalta ja kauniimmalta ja olet onnesta sekaisin? Tämä on minulla juuri nyt meneillään. Onnesta sekaisin. Auringosta inspiroituneena saatoin jopa myös varata lennot kesäksi Suomeen ja PORTUGALIIN!! Reilu pari viikkoa Portugalin auringon alla tullaan minä ja rakas poikaystäväni viettämään elokuussa. Synttärinikin jopa sattuu juuri tuolle samalle ajalle. Enää kolme kuukautta koulua ja sitten on aika taas päästä kesälaitumille!
![]() |
Kuvaussessiot koulua varten |
![]() |
Tekoverta huiii |
![]() |
Ohjaus hommissa |
![]() |
"veri" paperilla |
Tämä viikko lähti käyntiin tyylikkäästi herätyskelloon heräämättä (kiitos kämppikseni jotka melusivat jälleen kerran yö kahdelta ja jouduin turvautumaan korvatulppiin). Ei onneksi hätiä mitiä, sillä muutkin ryhmäläiseni olivat myöhässä. Aloitimme päivän uuteen videokameraan tutustuen ja kuvaten yhtä projektiamme varten, mutta tämäkin loppui niin aikasin että iski ihan ahdistus siitä että joudunko minä nyt lähtemään kotiin ja kestämään kämppiksiäni. Onneksi Helen pelasti minut ja innosti minua lähtemään turisteilemaan Amsterdamiin! Siellä otimme sitten perinteisen kanaali ajelun, jolla olen viimeeksi ollut 17-vuotiaana. Nostalgista! Kaupunkikierroksen jälkeen olikin niin kova nälkä että ruokaa piti saada nopeaa. Onneksi vanhana ja viisaana muistin että maanantaisin eräässä todella kivassa ravintolassa kaikki ruoat on -50%. Syötiin sitten alkupalat ja isot hampparit ja tämän päälle vielä sidukat eikä hinnaksi tullut kuin kymppi. Voittajafiilis!
![]() |
Olen valmis lomalle |
![]() |
Tiimi arskat |
![]() |
Kanaaliajelulla |
![]() |
Aurinko paistaa! |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)