Näytetään tekstit, joissa on tunniste väsymys. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste väsymys. Näytä kaikki tekstit

maanantai 22. helmikuuta 2016

Helmikuun burn out

Oloni on hieman sekava


Olen jotenkin onnistunut haalimaan itselleni ihan kamalan jatkuvan väsymyksen ja tämän vuoksi mielikin makaa maassa aina silloin tällöin. Luulen että isona syynä tähän on tämä loputon vesisade ja harmaa taivas joka ei vain jaksa loppua ollenkaan. En muista että viimeisen kolmen vuoden aikana tässä maassa olisi koskaan ollut viikko toisensa jälkeen näin kurja sää. Luulen myös että tämänhetkiseen väsymykseen ja ärsytykseen löytyy syy myös hormooneista, mutta otin ja menin hemmottelemaan itseäni jättimäisellä ruokareissulla ja nyt voin vain maata sängyssä ja syödä. Eilen tuntui että söin taukoamatta, mutta nälkä vain oli ja pysyi. En tiedä mikäs vaihde minulla on nyt menossa mutta energia ei yksinkertaisesti riitä yhtään mihinkään. Hieman huolettaa millainen olo minulla on sitten seuraavien 4 viikon aikana, sillä tuon jälkeen pitäisi ihmeen kaupalla saada taas miljoonat projektit lähetettyä sisään ja osata koealue etu- ja takaperin ja tällä hetkellä emme ole päässeet alkuunkaan.




Taas on maanantai ja uusi viikko edessä. En vieläkään jaksa vain ymmärtää mihin viimeiset 4 viikkoa ovat menneet. Muistan kun pienempänä äiti jaksoi kertoa minulle kuinka aika tulee vanhetessa menemään vain nopeampaa ja nopeampaa, mutta ei sitä silloin uskonut. Näinhän tässä on mennyt käymään ja nyt mietin vain aikooko aika nopeuttaa tahtiaan vielä tästäkin enemmän? Olen erittäin onnellinen että tälle viikolle minulla ei ole töiden ja koulun lisäksi mitään suunnitelmia joten pitäisi varmaan pian vain löytää uusi TV- sarja jota alkaa seuraamaan ja viettää illat omissa oloissa. Voisin ehkä hemmotella vielä itseäni lomasuunnitelmilla ja ehkä pian ottaa ja varata lentoja hieman sinne sun tänne. Jotenkin harmittaa vaan niin kovasti kun tällä hetkellä kaikissa kouluissa täällä on lomaviikko meneillään, mutta meidän koulu se vain painaa menemään ja lomaa saadaan virallisesti vasta oikeastaan kesäkuussa. Itku.

P.S. Pakko vielä tunnustaa että kesken kaiken ku tätä postausta raapustin piti juosta kauppaan ostaa suklaavanukasta. Syytän jälleen kerran hormoonien jylläystä.

P.P.S. Saatoin juuri myös nukahtaa kahdeksi tunniksi ja tämän postaus viivästyi tunneilla. Mitäs ihmettä te aivot nyt puuhaatte..






Onko muillakin kauhea helmikuinen väsymys päällä?


                               

torstai 27. elokuuta 2015

My new home!


Täällä ollaan! 16. kerroksessa, jättimäisessä opiskelija-asunnossa, jonka ikkunasta näkyy tuleva kouluni. Neljä päivää sitten toin kamani uuteen huoneeseeni ja maanantaina tulin itse junalla perässä. Nyt olen jo viikon oleskellut Hollannissa ja taas kerran toistan itseäni, minne tämä aika oikein menee?

Synttäreiden jälkeinen päivä oli kyllä yhtä tuskaa. Juhlittua tuli ehkä hieman liikaakin ja tuntui että nytkö se ikä kaatui päälleni. Viimeiset päivät vietin tuttuun tapaan kesämökillä ja shoppaillen. Torstai saapui nopeasti ja oli aivan ihanaa päästä takaisin oman kullan kainaloon Hollantiin. Ensimmäiset päivät kuluivat aikalailla Nielsin vanhempien luona, lukuunottamatta yhtä reissuani Utrechtiin, jolloin näin rakasta vanhaa australialaista kaveriani Megiä! Ja olihan meillä myös vuosipäivä Nielsin kanssa.


 Helsingin yössä

MEG IS HERE!!


Hieman vuosipäivän kunniaksi

Muuton jälkeen painin päivät pahvin, muovin ja roinan seassa. Ikean reissuilta en välttynyt, sillä tavaraa itselleni oli taas kertynyt yllättävän paljon. Päivät ovat olleet ehkä jopa hieman liiankin kiireisiä, sillä levähtämään en ole kerennyt ennen tätä hetkeä, ja voi kuinka nautinkaan tästä. Olihan se tosi ihanaa tavata uusia tulevia luokkatovereita ja viettää aikaa kämppisten kanssa ja sisustaa hieman omaa huonettani, mutta nyt minä olen kuollut. Yöunetkin kärsivät sillä pieni stressi pisti päälle. Tänään on onneksi sadepäivä, joten en kyllä aio tehdä yhtään mitään!

Uusi huoneeni



Jotain pientä Suomesta


Koulun suhteen itselläni on ehkä hieman perhosia vatsassa. En oikein tiedä mitä odottaa opinnoiltani, mutta tahto opiskella ahkerasti on suuri. Koulukirjat on nyt tilattu, kynät ja vihkot ostettu ja opiskelijakortti vastaanotettu, eli nyt minä vain sitten odotan. Hieman pelottaa että kaikki koulussa ovat jotain hyper taiteellisia ja minä sitten piirtelen tikku-ukkoja ja kerron kukkarunoja. Toki koen itseni taiteelliseksi ihmiseksi, mutta taide on minulle sellainen aihe, joka tekee minusta todella itsekriittisen. Mikään teokseni harvoin on niin hyvä kuin haluan sen olevan.

Huomenna alkaa kaksi yötä kestävä koululeiri, jossa tapaan taas lisää tulevia opintotovereitani, mutta tällä hetkellä en jaksa miettiä edes koko leiriä. Ajatus siitä että tänään pitäisi jaksaa pakata ja huomenna olla hyperaktiivinen uuvuttaa minua jo entisestään. No, eiköhän tästä viikonlopusta tule kuitenkin todella mukava ja nauruntäyteinen (jos saan koskaan aikaiseksi pakata).

                               

tiistai 11. marraskuuta 2014

Kouluhakua ja bileitä

Viikonloppu on jo hyvin takanapäin, mutta edelleenkin koitan selviytyä lauantain arvista. Kävin lauantaina Amsterdam fashion institutessa avoimilla ovilla. En saanut kauheasti siellä mitään uutta tietoa paitsi että nyt tiedän että oma elämä loppuu siihen paikkaan jos sisään pääsen. Niin intensiivistä siitä ainakin opettajien sanoman mukaan tulee. Tottakai olen taas kerran kiinnostunut koulusta, jossa 90% opiskelijoista on tyttöjä ja jonne hakee yli tuplasti enemmän ihmisiä kuin he ottavat sisään. Nielsin kaa juttelin jo aikoja sitten tästä ja hän sanoi ettei tiedä yhtään koulua Hollannissa jonne ois pääsykokeet ja tottakai mä menin ja valitsin just tollasen koulun. En kuitenkaan jaksa säikähtää tätä koulua vaan olen edelleen erittäin kiinnostunut kyseisestä paikasta ja itseasiassa minulla on pieni itsevarmuus päästä myös sinne sisään :)

Jeeee vauva!

Lauantaihan ei tosiaankaan loppunut sitten näihin avoimiin oviin. Painuin kotiin nukkumaan ensiksi päikkärit ja päikkäreiden jälkeen alkoi laittautuminen. Viimeinkin tämä tyttö lähtee bailaamaan! Ja elämäni ensimmäistä kertaa olin menossa isoihin bileisiin, jossa paikalla oli 13 000 ihmistä. Hintaakin bileillä oli sellaset 35e lippu plus sitten meni 20e poletteihin joilla pystyi ostamaan juomaa ja ruokaa ja 7e narikkaan. Ei tosiaankaan ollut mitään halpaa lystiä mutta kerranhan tämä piti kokea. Bileiden nimi oli Neonsplash mikä siis meinaa maalibileitä. Olen ollut elämäni aikana ainoastaan vaahtobileissä, joten maalibileet kuulosti korvaani hyvältä.

Pohdintaa kuinka valkoisena paitani ovat kun tulen kotiin

Saavuimme paikalle tosi ajoissa. Minä olin jo aika tuiteli kunnossa siinä vaiheessa mutta onneksi olin, sillä paikanpäällä ei oikein kiinnostanut enää juominen. Tai oikeastaan emme viitsineet hakea juomista sillä saimme hyvät paikat eturivistä. Innolla siinä ensin tanssimme yli tunnin ja odotettiin että joko sitä maalia heitettäisiin. Pian lavalle nousi mies joka laittoi lähtölaskennan käyntiin. Ou jea kohta kohta!!! Sittenhän tottakai seinälle heijastettiin kello....2 tuntia.....2 tuntia... Nonni. Ei siis vessaa eika juomaa kahteen tuntiin :D

Siellä se minkäin pompin tokassa rivissä

Oli kyllä ihmisiä :D


Siinä aika meni aika nopeasti. Piti vähän käyttää hyväksi myös kyynerpäätaktiikkaa, sillä paikalla oli erittäin ärsyttäviä tyttöjä, jotka vain hinkuivat eturiviin. Noh pian kaksi tuntia kului ja lystin piti alkaa. Olihan se aluksi tosi kivaa. Mutta sitten kun joku tuli kaataan saavista maalia niskaan en ollut enää varma oliko tämä hyvä idea. Musa oli ihan ok, en ole teknon suuri ystävä ja se maali oli kyllä kiva lisä, mutta sitten iski se kamala kylmyys, sillä kaikki vaatteet ja hiukset olivat litimärät ja se kauhea likaisuuden tunne. No onneksi tajusin ottaa muutaman varapaidan mukaan. Kyl mä kuitenkin viihdyin hyvin aamu viiteen asti ja sitten piti odottaa aamu seitsemään että metro alkoi kulkemaan. Kotiin nukkumaan puol kymmeneltä ja sit heräsinkin jo vajaa kahden tunnin päästä :D Ilan sit kuorsasinkin Nielsin rinnan päällä kun tämä katseli leffaa :)

Lopputulos


Antaisin bileille arvosanaksi 6,5. Oli kyllä ihan kivaa hyvän seuran takia, mutta en lähtisi uudestaan. Musa ei ollut ollenkaan minun makuuni, ihan liian ylihinnoiteltu ja loppujen lopuksi se maali oli aika ärsyttävää. Ens kerralla yritän sitten vaa bongata parempia bileitä :)

Oloni tällä hetkellä...... (http://www.funnyjunksite.com/pictures/funny-baby-pictures/tired-of-working/)