sunnuntai 18. joulukuuta 2016

18. JOULUKUUTA - MATKAKUUME



Tässä sitä ollaan laukut pakattuina ja valmiina lähtöön. Kaverit on nyt hyvästelty, mikä oli yllättävän surullista. Jotenkin sitä ei osaa arvostaa yhteisiä hetkiä arjessa niin täydellä sydämellä, ja sitten hyvästien hetkellä iskee se kaipuu ja halu vain jäädä. Kuitenkaan tilanne ei ole mitenkään paha, sillä näen nämä kasvot jo kolmen viikon kuluttua, mikä tavallaan on myös todella kurjaa, sillä jäisin Suomeen mielelläni vaikkapa pariksi kuukaudeksi. 

Laukkuni ovat jälleen kerran erittäin pullollaan tavaraa, mutta tällä tavaralla en tarkoita omia vaatteita, vaan lähinnä lahjoja. Varsinkin se juuston määrä. Punnittiin tuossa eilen juustot, ja huomattiin että menimpäs sitten ostamaan 2,6 KILOA juustoa kotiin tuotavaksi. Vähän niin kuin kiviä pakkaisi laukkuun. Tämän lisäksi minä tuon lahjana monen monta painavaa peittoa sun muuta, niin kyllähän tuon laukun paino hipoo nyt maksimi rajaa. Nyt en vain millään malttaisi odottaa huomiseen ja että koneeni viimeinkin lähtee ilmaan. Minä viimeinkin näen uuden pikkuveljeni, mikä on erittäin jännittävää, ja tietenkin näen myös muutkin rakkaat sisarukseni ja vanhempani. Minulla on kuitenkin edessä kaksi raskasta matkustuspäivää, erityisesti tiistaina, kun joudumme Nielsin kanssa matkustaaan yhteensä reilu 9 tuntia, että pääsemme Kuusamoon. Mutta on se sen arvoista, ja mikä parasta, näen pian LUNTA!!

Tänään vielä vietämme jouluillallisen Nielsin vanhempien kanssa, ja kuola vain valuu kun ajattelenkin mitä ruokaa on luvassa. Teemme perinteisen gourmette ruoan, mikä meinaa sitä että pöydällä on monen monta raakaa lihaa ja kalaa ja kasviksia, joista jokainen voi valita ja sitten paistaa omalla minipaistinpannulla tämmöisen pöytägrillin päällä oman ruokansa. Tämän lisäksi tarjolla on paljon leipää ja salaatteja ja sitten kun napa jo rutisee, lyödään pöytään vielä jälkkäri. Parasta tässä on se että ruokailu kestää pitkän tovin, sillä paistamisessa menee oma aikansa, varsinkin kun näitä paistinkertoja kertyy yksilöä kohti varmaan parisenkymmentä. Tämän vuoksi juttelemiselle ja yhdessäololle jää paljon aikaa. Nyt kuitenkin pikaisesti pitää  vielä viimeiset asiat hoitaa ennen huomista, joten kipin kapin kaupoille!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti