Makasin taas vaihteen vuoksi sängyllä ja aloin pohtimaan, kuinka tämä yksin eläminen on antanut minulle hieman turhankin paljon aikaa. Olen sitten täyttänyt aikaani välillä vähän kummallisillakin asioilla. Ajatuksistani inspiroituneena halusinkin listata teille kummallisuuksiani, sekä muutamia tavallisia tapojani, joita minä teen. Toivon, etten olisi ainut tällainen kummallisuus!
1. Leivoin ensimmäiset joulutortut lokakuun alussa, joulukuusi on näin puoliksi pystyssä näin marraskuun alussa ja katsoin jo kaikki joululeffat Netflixistä - Näin yksin eläjänä minusta on kiva jatkuvasti sisustaa ja laittaa kotiani. Tämän seurauksena myös jouluun valmistautuminen alkoi normaalia aikasemmin. Pitäisi varmaan miettiä ja kirjoittaa itselleni ylös joulun pelisäännöt sitten tuleville jouluille, jotta en kohta ala kajauttamaan hoosiannaa jo kesäkuussa.
2. Olen katsonut YouTubesta satoja synnytysvideoita ja -tarinoita, sekä miettinyt jo hyvinkin pitkälle lasteni nimet, vaikka lapsia ei pitäisi olla tulossa vielä vuosikausiin - Näin suurperheen esikoisena ja ainaisena lapsenvahtina lapset ovat paljonkin mielen päällä. Mutta minusta tuntuu, että varsinkin viimeisen vuoden aikana OMAT lapset ovat olleet normaalia enemmän mielenpäällä. Kaukosuhteen vuoksi en pysty edes ajattelemaan vauvoja muuten kuin teoriassa, mutta minulla on silti pakkomielle tietää KAIKKI raskaudesta ja vauvoista ja heidän kehitysvaiheistaan ja äitiydestä.
3. Edelliseen liittyen, minulla on myös tullut pieni tarve ostaa, tehdä ja säästää tavaroita syntymättömille lapsilleni - Olen muun muassa ostanut lapselleni jo kirjan, tallentanut kaikki alkuperäiset muumi-jaksot muistitikulle ja neuloin ylisöpön pehmolelun lastani/lapsiani varten. Seuraavaksi suunnitelmanani olisi alkaa ostamaan Mauri Kunnaksen kirjoja syntymättömille lapsilleni.
4. Valitan aina köyhää opiskelijaelämääni, mutta sitten kaupasta tarttuu matkaan joulukuusi tai kolme uutta huonekasvia - Olen jo myöntänyt useille läheisilleni, että minulla on oikeasti jokin ongelma. Minun tulisi oikeasti säästää, jos joskus haluan edes miettiä matkustamista tai mitään muuta kivaa. Mutta silti kaikki rahani uppoavat tällä hetkellä kodin sisustukseen. Joku lähettäkää apua!
5. Kotona ei pidetä housuja - Ei, vaikka olisi kuinka kylmä. Parhaimmillani minulla on kotiin tullessa housut kintuissa jo ennen kuin olen saanut takkiani riisuttua. Ilman housuja on vain niin kiva ja mukava olla. Yksin elämisen iloja.
6. Minulla on koulupöytä, mutta käytän sitä lähinnä papereiden säilytyspaikkana - Ja tämä koska minä tykkään olla tietokoneellani aina sängyssä. Minä istun päivät pitkät töissä työpöydän ääressä, joten jos illalla jatkuu koneella nököttäminen, haluan ehdottomasti tehdä sen sängyssä.
7. En osaa nukahtaa ilman mitään viihdykettä - Ja tällä meinaan siis ilman Netflixin katsomista, äänikirjan kuuntelemista tai ristisanatehtävien tekemistä ym. Ainoat hetket, jolloin saatan pystyä nukahtamaan tuosta vain, on kun minulla on joku yökylässä. Tämäkin yleensä menee hieman plörinäksi ja päädyn pyörimään unettomana sänkyyn. Minä kärsin muutama vuosi takaperin aika kovasta unettomuudesta varsinkin, jos seuraavana päivänä oli tiedossa aikainen herätys. Aikaisen aamun vuoksi kehitän päässäni itselleni paineet nukahtaa, jonka vuoksi nukahtaminen ei varmasti onnistu. Tepsiväksi keinoksi on siis muodostunut jonkin aktiviteetin tekeminen, kunnes sitten silmäni alkavat lupsahtaa kiinni. Teen kuitenkin edelleenkin joinakin iltoina sen virheen, että pistän vaikka sen Netflixin kiinni hieman liian aikaisin, ja siinä sitten taas pyöritään hereillä seuraavat tunnit.
8. Juon kotona aina pullosta, vaikka kaapit ovat laseja täynnä - Minä pidän siitä, että juomapulloon saa kerralla paljon vettä. Tämä on johtanut siihen, että kotonakin juon aina pullosta, sen sijaan, että laittaisin veteni kiltisti lasiin. Varsinkin iltaisin lasista juominen olisi mahdottomuus, sillä saatan helposti käydä täyttämässä jopa 0,5l pulloani kolme kertaa. Lasin kanssa keittiössä pitäisi muuten rampata varmaan tuplasti enemmän!
Tässä oli muutamia kummallisuuksia minusta. Kerro sinäkin omia erikoisia tapojasi tai tekemisiäsi kommenteissa!
Koska minulla on ollut päällä hieman blogitaukoa, tulee ottamiani kuvia hieman takautuvasti. Katso alhaalta kuvia syksyiseltä retkeltäni, kun etelä-suomea koristi vielä ruska.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste minä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste minä. Näytä kaikki tekstit
maanantai 5. marraskuuta 2018
keskiviikko 13. toukokuuta 2015
Tulevaisuus, hoi sinä juuri!
Saavuttamaton. Tätä sanaa olen pohtinut paljon viime aikoina. Facebookia selaillessani olen jo muutamaan otteeseen huomannut että entiset koulukaverini ovat edenneet elämässään hyvinkin pitkälle ja minä täällä makaan sängyllä cocis tölkki kädessä ja skrollailen facebookia eteenpäin. Oho! Vanha ystäväni pääsi huippuyliopistoon jenkkeihin. Ainiin koulu. Siinä toinen aihe joka saa minut miettimään elämääni.
Lupasin itselleni että otan maksimissaan yhden välivuoden. Lupasin minä itselleni myös kaksikymmentä kertaa elämässäni että huomenna aloitan terveellisemmän elämän. Yhtä hyvin tämä koulusuunnitelmakin eteni. Näin kahden välivuoden jälkeen olen huomannut pientä huolta läheisimmissäni. Jopa äitipuoleni äiti soitti huolissani omalle äidilleni että kai minä menen kouluun ettei minusta tule yksinäistä kadullakulkijaa. Tuotanko pettymystä jo muissa ihmisissä?
Keskustelin tästä asiasta sitten kanadalaisen ystäväni kanssa. Pohdin että olenko jäänyt jossain jälkeen ja olenko heittänyt elämästäni nyt vuosia hukkaan. Hänen vastaus oli selvä. Ei. Jokainen kulkee elämänsä omalla tavallaan ja minä olen rikastuttanut elämääni matkustamisella, omillaan asumisella ja toimeentulolla ilman vanhempia tai mitään sukulaisia. Ei ole yhtä tapaa rikastuttaa elämää. Joku valitsee lapsenhankinnan, joku panostaa kouluun ja he saavat elämänkokemusta noilta aloilta. Minä olen taas se maailmanmatkaaja.
Minä olen ollut hyvin itsevarma tulevaisuuteni kanssa. Minua itseäni ei haittaa onko niitä välivuosia yksi vai neljä, eihän kaikki suomessa opiskelijat pääse edes kouluun viidenkään yrittämiskerran jälkeen. Olen aina kuvitellut että jotenkin minä päädyn siihen unelmatyöhöni (mikä ikinä lie se onkaan) ja nautin elämästäni ja jopa tienaan ihan hyvin. Täysin päinvastaista tekstiä tulee poikaystävältäni joka näkee itsensä alipalkatussa työssä jonka hän sitten päättää lopettaa kun lapset tulee ja ryhtyy koti-isäksi. Tämä pistääkin miettimään että olenko vielä niin nuori että asun jossain pinkissä pilvilinnassa ja onko tämä kuva hyvästä tulevaisuudesta vain harhaa? Minua kuitenkin alkaa ärsyttämään että vanhemmat ihmiset ovat niin tarkkoja siitä milloin olisi hyvä mennä kouluun ja kai me mennään joko lakikouluun tai opiskelemaan taloutta sillä sieltä se raha tulee. Entä jos minua ei kiinnosta raha ja sen sijaan haluan kokeilla saavuttaa jotain itselleni tärkeää?
Olen kuitenkin ihmetellyt miten minulla on näinkin itsevarma olo tulevaisuudestani, enhän ole oikein saavuttanut vielä mitään. Minulla ei ole koulupaikkaa, ei lapsia, ei aviomiestä, ei omaa asuntoa, ei autoa, hyvä että on rahaa. Tosin olen sitä mieltä että olen vielä tosi nuori ja minulla ei tarvitse olla tuollaisia ylellisyyksiä. Mielestäni minulla on aikaa. Mutta kun seurailen näitä facebook postauksia ja kun kuuntelen tuttaviani, tulee välillä sellainen olo että jäin jossain jälkeen.
tiistai 7. huhtikuuta 2015
Isi, minusta tulee isona lentäjä
Olen nyt viime päivinä pohtinut paljon itseäni ja miltä minusta oikein tuntuu, mikä minua vaivaa ja mihin asioihin olen tyytyväinen ja ennen kaikkea miten minusta tuli minä. Aloin täten listaamaan elämässäni niitä käännekohtia tai suuria tapahtumia, jotka ehkä jollain lailla muokkasivat minusta juuri minän ja haluaisin nyt jakaa tämän listan kanssanne
Elokuu 1994 elämäni alkoi Iisalmessa
Noin vuonna 1997 vanhempani erosivat, mutta onnekseni en muista tätä. Tottakai elämäntyylini muuttui.
Noin 1997-1999 asuin äitini ja siskoni kanssa. Kiusaamiseni alkoi. Pienet lapset jopa uhkailivat minua aseella, joka teki minusta todella varovaisen ja valppaan. Äiti tapasi uuden miehen, josta tuli minulla isähahmo.
Noin vuonna 1999 muutto pois Kuusamoon ja jälleen uudet kuviot. Esikoulu alkoi ja tapasin ensimmäisen ihastukseni, Henkan. Voi kun voisin nähdä millainen poika sinusta on tullut.
Vuonna 2000 muuttamista jälleen ja täten päädyin myös uuteen kouluun. Ekaluokka alkoi ja niin alkoi minun kova kiusaaminenkin joka ei vuoteen loppunut. Tämä vuosi oli ensimmäinen ikävä käännekohta elämässäni. Lapset osaavat olla julmia.
Ekaluokan jälkeen (2002-2006) elämä sujui ihan hyvin. Minäkuvaani muokkasi kuitenkin kovasti eräs todella läheinen henkilö. joka kritisoi paljon minun ulkonäköäni. Tätä jatkui vuosia ja koin tämän itse aika isona ns. kriisinä.
2007. Yläaste, hikari vuoteni, Minua inhottiin siitä kun olin opettajien suosikki, mutta en kokenut sitä itse kiusaamisena. Kauhea stressi koko ajan, sillä minun täytyi olla paras kaikessa ja kaikkien mahdollisten klubien jäsen. Tutustuin parhaaseen kaveriini ja lähdettiin maltalle kesällä 2008. Samana kesänä oli myös ripari, jossa tapasin ensimmäisen kunnon ihastukseni ja joka jätti isot arvet hetkeksi. Tanssi oli minulle todella tärkeä näinä vuosina.
9. luokalla vuonna 2009 minulla oli kauhea tahto päästä Kallion lukioon. Äidin ja hänen ex miehensä ero alkoi näkymään talossa ja minusta tuntui että elämä oli hajalla. Muistan että makasin sohvan takana itkemässä sillä täydellinen kuva äidistäni oli hajalla ja tuntui ettei tästä tilanteesta voida selvitä. Oloni oli hyvin turvaton ja hajanainen ja tämä kokemus muokkasi ajatusmaailmaani paljon.
Syksyllä 2010 alkoi kouluni Kallion lukiossa. Lähtö tänne oli vaikeaa, sillä äidin hyvästeleminen ei ollut helppoa. Elämä kuitenkin loisti. Minulla oli taas kerran uusi kaupunki, uusi koulu, uudet ihmiset ja uusi elämä.
Keväällä 2011 tanssi alkoi sujua loistavasti ja pääsin erikoiskoulutusryhmään. Rakastin tanssia ja se teki elämästäni ihanaa. Myöhemmin kesällä sain myös ensimmäisen poikaystäväni Hollannista. Kaukosuhteeksi se meni, mutta kerkesin rakastua tähän mieheen. Ero tuli kuitenkin nopeammin kuin olisin arvannutkaan. Olin täysin rikki.
Syksyllä 2011 aloitin ensimmäisen vakavan parisuhteeni. Suhde ei ollut mitenkään kaunis ja ei nostanut itsetuntoani, mutta tämä suhde kasvatti minua erittäin paljon ihmisenä. Tajusin että elämä ei todellakaan ole hattaraa.
Syksyllä 2011 aloitin ensimmäisen vakavan parisuhteeni. Suhde ei ollut mitenkään kaunis ja ei nostanut itsetuntoani, mutta tämä suhde kasvatti minua erittäin paljon ihmisenä. Tajusin että elämä ei todellakaan ole hattaraa.
Keväällä 2013 valmistuin lukiosta ja lähdin samantien Hollantiin. Hollannissa vietin elämäni villeimmän vuoden ja sain paljon uusia kokemuksia. Itsetuntoni nousi kovasti ja tunsin olevani haluttu. Minusta tuntui että olin vahva itsenäinen nainen.
Kesällä 2014 parhaat kaverini lähtivät takaisin kotimaihinsa, mutta tällöin aloin seurustelemaan myös rakkaan nykyisen poikaystäväni kanssa. Hän on kuin luotu elämääni ja voin nyt sanoa olevani onnellinen hänen takiaan.
Kesällä 2014 parhaat kaverini lähtivät takaisin kotimaihinsa, mutta tällöin aloin seurustelemaan myös rakkaan nykyisen poikaystäväni kanssa. Hän on kuin luotu elämääni ja voin nyt sanoa olevani onnellinen hänen takiaan.
2015→ ??? Toivottavasti ensi kesänä saan 100% varmuuden koulupaikastani ja sitten onkin muutto takaisin Utrechtiin. Uudet koulukaverit, uudet kuviot, kaikki alusta taas kerran. Ehkä yhteenmuutto Nielsin kanssa. Jossain välissä valmistun ja tarkoituksena olisi muuttaa tämän jälkeen yhdessä Suomeen. Toivottavasti paljon matkoja, ihanat häät ja lapsia. Tätä minä toivon.
![]() |
| Tässä sitä nyt ollaan |
tiistai 13. toukokuuta 2014
11 haaste
Sain 11 kysymyksen haasteen itselleni ja tässäpä se nyt sitten
on. Itseasiassa tämän haasteen teko oli hauskaa, koska piti oikein
kunnolla miettiä mitkä asiat kuvaavat minua parhaiten ja oli mukava
ne kirjoittaa ylös ihan itsellenikin muistiin:)
11 kysymyksen haasteen säännöt:
Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
Haastetun pitää vastata haastajan 11 kysymykseen.
Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
Haastettujen tulee valita 11 blogia, joilla on alle 200 lukijaa ja välittää tämä haaste heille.
Sinun tulee kertoa blogissasi, ketkä haastat.
Et voi haastaa uudelleen sitä henkilöä, joka haastoi sinut.
11 asiaa minusta:
1. En osaa oikein pelätä mitään. Ennemminkin pimeät pienet kujat ulkomailla vain kiehtovat minua enkä osaa edes ajatella että se olisi vaarallista. Luotan vain todella paljon muihin ihmisiin, enkä näe vaaroja siellä missä useat niitä näkevät.
2. Olen ehkä hieman liiankin kiltti. En yleensä koskaan sano ei, sillä en halua että kukaan pahoittaa mieltään. Olin todella ylpeä itsestäni kun sanoin 17-vuotiaana ensimmäistä kertaa isälleni kunnolla vastaan.
3. Osaan olla piilonero. Kaverit luulevat näin ulkoapäin etten oikein menesty koulussa ja oon sluiba, mutta heti jos on tosi kyseessä, niin yllätän kaikki ja onnistun erinomaisesti.
4. Pidän draamasta, enkä tarkoita nyt pelkkiä elokuvia. Jotenkin mielestäni on mahtavaa jos jotain dramaattista tapahtuu. Pidän myös joskus itkemisestä todella paljon.
5. Olen hyvänmielen huume. Monesti kaverit ovat sanoneet että jos surettaa, kannattaa soittaa minulle, sillä silloin pian nauru raikaa taas.
6. Olen todella spontaani ja joudun aina mitä ihmeellisimpiin tilanteisiin. Kukaan ei nykyään oikein enää ylläty minun tarinoista, sillä ne ovat aina yhtä hurjia ja outoja. Kuulemma vain minulle voi sattua näitä.
7. Jos minä todella päätän jotain, minä toteutan sen aina. Ei väliä rahasta tai muusta, minähän teen sen.
8. Pidän yksinäisyydestä ja tulen hulluksi jos en voi moneen päivään olla omissa oloissani.
9. Olen aina ollut todella herkkä. Pienikin vastoinkäyminen ja kyynelhanat aukeaa. Jopa pikkulapset ovat saaneet minut itkemään olemalla hieman ilkeitä minulle.
10. Kuvittelen mielessäni yleensä aina pahinta. Joten panikoin ja huolehdin turhankin useasti. Jos minulla on pienikin epäilys, että joku on vihainen minulle, alan typeräksi ja yleensä pommittamaan viesteillä kysyen mikä meni vikaan. Nykyään kuitenkin pyrin yleensä odottamaan joitain tunteja ennen kuin alan ”hulluksi”. Yritän päästä korkeammasta tunnekiihkosta ensin eroon ja sitten käydä asia läpi kun olen järkevässä mielentilassa.
11. En ole koskaan myöhässä! Vanhempani olivat aina ainaisia mattimyöhäisiä ja siksi minulla meni hermot siihen hommaan. Eli aina jos olen minuutinkaan myöhässä, kaverit tietävät että jokin on oikeasti pielessä.
11 haastajan kysymystä:
1. Mikä on epärationaalisin pelkosi?
11 kysymystä haastetuille:
11 kysymyksen haasteen säännöt:
11 asiaa minusta:
1. En osaa oikein pelätä mitään. Ennemminkin pimeät pienet kujat ulkomailla vain kiehtovat minua enkä osaa edes ajatella että se olisi vaarallista. Luotan vain todella paljon muihin ihmisiin, enkä näe vaaroja siellä missä useat niitä näkevät.
2. Olen ehkä hieman liiankin kiltti. En yleensä koskaan sano ei, sillä en halua että kukaan pahoittaa mieltään. Olin todella ylpeä itsestäni kun sanoin 17-vuotiaana ensimmäistä kertaa isälleni kunnolla vastaan.
3. Osaan olla piilonero. Kaverit luulevat näin ulkoapäin etten oikein menesty koulussa ja oon sluiba, mutta heti jos on tosi kyseessä, niin yllätän kaikki ja onnistun erinomaisesti.
4. Pidän draamasta, enkä tarkoita nyt pelkkiä elokuvia. Jotenkin mielestäni on mahtavaa jos jotain dramaattista tapahtuu. Pidän myös joskus itkemisestä todella paljon.
5. Olen hyvänmielen huume. Monesti kaverit ovat sanoneet että jos surettaa, kannattaa soittaa minulle, sillä silloin pian nauru raikaa taas.
6. Olen todella spontaani ja joudun aina mitä ihmeellisimpiin tilanteisiin. Kukaan ei nykyään oikein enää ylläty minun tarinoista, sillä ne ovat aina yhtä hurjia ja outoja. Kuulemma vain minulle voi sattua näitä.
7. Jos minä todella päätän jotain, minä toteutan sen aina. Ei väliä rahasta tai muusta, minähän teen sen.
8. Pidän yksinäisyydestä ja tulen hulluksi jos en voi moneen päivään olla omissa oloissani.
9. Olen aina ollut todella herkkä. Pienikin vastoinkäyminen ja kyynelhanat aukeaa. Jopa pikkulapset ovat saaneet minut itkemään olemalla hieman ilkeitä minulle.
10. Kuvittelen mielessäni yleensä aina pahinta. Joten panikoin ja huolehdin turhankin useasti. Jos minulla on pienikin epäilys, että joku on vihainen minulle, alan typeräksi ja yleensä pommittamaan viesteillä kysyen mikä meni vikaan. Nykyään kuitenkin pyrin yleensä odottamaan joitain tunteja ennen kuin alan ”hulluksi”. Yritän päästä korkeammasta tunnekiihkosta ensin eroon ja sitten käydä asia läpi kun olen järkevässä mielentilassa.
11. En ole koskaan myöhässä! Vanhempani olivat aina ainaisia mattimyöhäisiä ja siksi minulla meni hermot siihen hommaan. Eli aina jos olen minuutinkaan myöhässä, kaverit tietävät että jokin on oikeasti pielessä.
11 haastajan kysymystä:
1. Mikä on epärationaalisin pelkosi?
-En voi
koskaan nukkuessani laittaa sormea milliäkään laidan yli ,sillä
olen varma että muuten jokin hirviö sängyn altani tulee ja syö
sen.
2.
Mikä oli lapsena unelma-ammattisi?
-Halusin
aina olla laulaja. Okei, kyllä mä vieläkin siitä haaveilen,
mutta uskon että lauluääneni ei kuitenkaan riitä siihen
3 Mikä
fiktionaalinen hahmo haluaisit olla?
-Olen aina
pienestä pitäen halunnut olla jokin muumilaakshon hahmoista.
Kuinka ihanaa olisi asua muumilaaksossa, kun ongelmat on sitä luokkaa että joku varasti
pannukakun.
4. Mistä
paheesta haluaisit päästä eroon?
-Napostelu.
Se vain tapahtuu automaattisesti jos olen samassa tilassa jääkaapin
kanssa. Varsinkin työaikana jääkaapin ovi aukeaa turhankin
useasti.
5. Mikä
on lempi jäätelösi?
-Päärynä
on aina ollut kestosuosikkini. Se on niin raikas!! Nykyään mango
kuitenkin on tehnyt kovan kilpakumppanin
6.
Kaupunkiloma, rantaloma, vai seikkailuloma?
-Sanoisin
että seikkailuloma. Minulla ei ikinä ole vaan ollut varaa
sellaiseen niin yleensä sitten valitsen kaupunkiloman.
7.
Mihin eläimeen samaistut eniten?
-Hamsteriin!
Valvon yöt ja nukun päivät. Melkein.
8.Jos
tekisit dokumentin, mistä aiheesta sen tekisit?
-Viime
aikoina olen puhunut niin paljon ruohon ja ekstaasin käytöstä ja
kuullut kauheasti tarinoita, joisssa se on ihmisten mielestä täysin
okei. Varmaan tällä hetkellä siis tekisin dokumentin, jossa
otetaan ihmisten mielipiteet asiassa huomioon
9. Omena-
vai appelsiinimehu?
-Appelsiinimehu.
Ennen pidin enemmän omenamehusta, mutta sitten kuulin että se
pierettää paljon ja lopetin sen :D
10. Jos
nyt aloittaisit uuden harrastuksen, mikä se olisi?
-Lentopallo!
Haluan uuden urheiluharrastuksen ja lentopallo on aina ollut minun
lempilajini.
11. Alkuruoka, pääruoka
vai jälkiruoka?
-Pääruoka.Tykkään ihan
kunnon ruoasta
-
1.Mikä on asia, jota suurin osa ystävistäsi ei tiedä sinusta?
2. Mikä laulu kuvaa parhaiten tämän hetkistä olotilaasi?
3. Mitä tekisit ensimmäiseksi jos tajuat kykeneväsi olemaan näkymätön?
4. Mikä on oudoin tapasi?
5. Juna vai bussi?
6. Mitä sanaa käytät
kiroessasi?
7. Tekstailu vai soittaminen?
8. Mikä on ensimmäinen asia
minkä teet aamuisin?
9. Viihdytkö paremmin
parisuhteessa vai sinkkuna?
10. Mieleenpainuvin unesi?
11. Mistä pidät eniten
itsessäsi?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)











