ROADTRIP PART 3 - GOODBYES

Tässä viimeisessä matkaosiossa haluan kertoa teille viimeisestä reissustani New Yorkiin, sekä kotiinpaluustani. Koko vaihtoon lähtiessäni minua pelotti kamalasti alanko potemaan yhtä pahaa koti-ikävää niin kuin aikoinaan (silloin kun itse asiassa aloitin tämän blogin kirjoittamista) podin. Se tunne oli niin kamala, ettei sitä haluaisi enää uudestaan elää. Onnekseni näin ei käynyt, päinvastoin, poden nyt käänteistä koti-ikävää, koska haluaisin niin kovasti taas kävellä New Yorkin kaduilla. Suunnitteilla on nyt sitten että jonain kesänä lähtisin New Yorkiin vaikkapa kesätöihin. New Yorkista tuli kolmas koti minulle, näin Suomen ja Alankomaiden lisäksi ja aivan varmasti tulen usein vierailemaan New Yorkissa.

Lentoni New Yorkiin sujui mutkattomasti, vaikkakin kyseessä oli yölento enkä sinä aikana nukkunut kuin ihan vain muutaman minuutin. Ainoa isompi hankala asia oli se että minulla ei ollut oikein yöpaikkaa viimeiselle yölle NYCissä, ja tämän takia sain raahata aivan järkyttävän painavia kasseja ympäri kaupungin. Onneksi Uber on kuitenkin keksitty, ja lopulta luovutin ja tilasin itselleni kyydin. Kävin sitten lopulta heittämässä tavarani vanhalle kämpilleni, mutta itse menin sitten yöksi kaverini edelliselle kämppikselle, jolla oli enemmän tilaa. Viimeiset kävelyni New Yorkin keskustassa oli haikeat, mutta samalla olin kyllä innoissani siitä että pian näkisin Nielsiä ja muita ystäviäni. Harmikseni olin kuitenkin erittäin väsynyt, jonka vuoksi keskustassa kävelystä alkoi tulla nopeasti siinä helteessä hyvin tukalaa. Kävelin kuitenkin ympäri keskustaa Times Squaren ja Pennsylvania Stationin lähettyvillä. Antaisin mitä vain että saisin olla siellä taas.

Vaihdolleni arvosanaksi annan pyöreän kympin. Tottakai paljon enemmän olisi voinut matkallani tapahtua, mutta olen vain niin kiitollinen kaikista asioista joita kuitenkin sain nähdä ja kokea. Jos teillä on koskaan mahdollisuutta lähteä vaihtoon New Yorkiin, pliis tehkää se!! Siitä tulee aivan varmasti uskomatonta. Viimeisen illan ja aamun sitten New Yorkissa odotin jo malttamattomasti lentoani, koska halusin vain päästä Nielsin viereen nukkumaan. Harmikseni tälläkään lennolla en pahemmin nukkunut, ja siitä alkoikin sitten elämäni ärsyttävimmät neljä päivää koska jetlag. Minulla ei ikinä ole ollut niin kamalaa jetlagia kuin noina neljänä päivänä Hollannissa. Joka aamu heräsin ennen kello viittä, valvoin muutaman tunnin, nukuin päikkärit ja sitten nukuin toiset päikkärit, ja olin jo sängyssä 19-20 aikaan. Ja aina kun yritin opiskella tuleviin kokeisiini, nukahdin. Mistään ei oikein tullut mitään koska minua vain väsytti ja oli niin huono olo. Ja muistan kun vain kirosin ja toivoin hartaasti että saisin tuntea oloni taas hyväksi ja virkeäksi.

Loppujen lopuksi viimeinen kokeeni tässä koulussa oli kyllä sinänsä vaikea, mutta meni silti erinomaisesti. Vietin myös viimeiset päivät rakkaan ystäväni Claran kanssa, ja näin myös toista rakasta ystävääni Hannahia. Nämä päivät yhdessä kavereideni kanssa olivat niin täydellisiä, että kas kummaa, minuun iski kamala Hollanti ikävä!! Minä kun luulin että olin niin kyllästynyt Hollantiin, niin ei. Nyt minä ikävöin niitä kauniita Utrechtin katuja, ikävöin pyöräilyä, ikävöin halpaa viiniä, ja erityisesti ikävöin ystäviäni yli kaiken. Näin jälkeenpäin Suomessa ja Norjassa oleillessani minä olen nähnyt kaverini hengailevan heille rakkaiden kavereidensa kanssa, ja siten tajunnut kuinka tärkeitä ja läheisiä nämä hollannin kaverini minulle ovat, ja kuinka onnekas olenkaan kun minulla on tuollaisia ihmisiä elämässäni. Tämän vuoksi nyt ennen kuin olen sidottu tulevaan harjoitteluuni, lähden pian vielä Hollantiin viettämään syntymäpäiviäni ja nauttimaan vanhasta tutusta elämästäni! ♥︎

Missäs kaikkialla te lukijat olette tänä kesänä reissanneet?