Näin se aika sitten hurahti, ja tuntuu ettei viimeisiä viikkoja olisi ollut edes olemassakaan koska kaikki tapahtumat vain hurahtivat silmieni edessä. Aikaa nopeutti vielä se että siskoni Janica ja hänen poikaystävänsä Lauri olivat minulla yli viikon kylässä, ja minusta tämä puolitoista viikkoa tuntui maksimissaan viideltä päivältä. Me olimme joka päivä aamusta iltaan tulossa ja menossa ja oli jotenkin niin ihanaa taas kiertää kaikki New Yorkin nähtävyydet kertaalleen läpi. Ja tottakai minusta oli ihanaa vain se että minulla oli taas viimeinkin tuttuja täällä joiden kanssa pystyi keskustelemaan maat ja taivaat, ja täytyy myöntää että heidän lähtiessä tuli pieni koti-ikävä.
Onneksi kuitenkin koti-ikävä ei minulla ole mitenkään suuri, ja luulen että tämä pieni ikävän tunne tulee osittain matkajännityksestä ja siitä kun olen oikeasti pian astumassa mukavuusalueeni ulkopuolelle. Minua jotenkin pelottaa hieman tuo ensimmäinen viikko kun seikkailen yksin Vegasissa ja San Diegossa ihan vain sen takia että päätin ensimmäistä kertaa ikinä kokeilla tuota sohvasurffausta. Mutta olen jo päättänyt että jos tulee hiemankin epävarma olo, painun vain siitä sitten lähimpään hostelliin! Enköhän minä pärjää. Onneksi myös helteet ovat viimeinkin saavuttaneet New Yorkin ja onnekseni myös kaikki oppitunnit ovat tällä viikolla olleet peruttuina, joten päiväni ovat koostuneet puistossa makaamisesta sekä päivisin että öisin ja tämän lisäksi parvekkeilla hengaillen kavereideni kanssa. Ei voisi tätä vaihtoa kyllä paremmin lopettaa ja tämä on ollut parasta ikävä lääkettä! ♥︎
Vaihdolleni arvosanaksi annan ehdottomasti kymppi plussan! Ei tämä aika täällä olisi voinut yhtään tämän paremmin mennä ja tulen aina muistelemaan tätä aikaa hyvillä mielin. Olen kuitenkin myös nyt siinä tilanteessa että lähden täältä ihan tyytyväisenä ensin reissuun ja sitten kotiin. Vaikka New York tuntuu nyt myös kodilta, täältä puuttuu kuitenkin perhe ja ne kaikkein rakkaimmat, jonka vuoksi tämä reissu on pistänyt minut ymmärtämään etten haluaisi koskaan olla liian kaukana heistä. Onneksi minä sain täältä nyt uusiakin rakkaita kavereita, mutta onnekseni jokainen heistä asuu Euroopassa, ja meillä on jo tapaaminen sovittu heinäkuulle Osloon, joten heitäkin tulen toivottavasti myös tämänkin tapaamisen jälkeen näkemään usein! Vaihtoni on ollut uskomaton mutta olen myös valmis sulkemaan tämän jakson ja aloittamaan jälleen uudentyylisen elämän.
New York kaupunkina on paikka, jonne aivan varmasti palaan aika usein. Minulla tulee ikävä tätä menoa täällä ja näitä maisemia ja tätä tunnelmaa mikä tässä kaupungissa vallitsee. New York oli mielestäni paras mahdollinen vaihtopaikka minulle ja olen niin kiitollinen että minä sain tällaisen tilaisuuden ja että otin härkää sarvista ja lähdin tänne. Kiitos New York ja toivottavasti viimeisistä viikoistani tulee uskomattomat täällä! ♥︎
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti