Harmaa maanantai

Uusi viikko lähti käyntiin ja viikonlopun euroviisuista sun muista selvittiin. Tosin olihan mulla eilenkin töitä eli ei mulla ollut edes normaalia viikonloppua. Yöunistakaan ei tullut mitään. Paniikki iski keskellä yötä kun vilkaisin puhelinta: "33 päivää lähtöön". Heräsin sitten jo ennen kahdeksaa selailemaan eri työ- ja opiskelumahdollisuuksia Hollannissa ja muualla eurooppaa. Jotenkin on vaan niin vaikea aloittaa mistään. Vaihtoehtoja on vain niin liikaa.

Toinen syy unettomuuteen oli pakkaaminen. Ennen tänne lähtöä ongelmaksi koitui tämä lentokoneiden kiloraja. En mä osaa vaan pakata tarpeeksi vähän tavaraa vuodeksi. Nyt ongelma on kahta kauheampi, sillä vaatteideni määrä on tuplaantunut täällä ollessa. En tajua miten ikinä voin pakata koko vuoteni yhteen matkalaukkuun? Olen jo ostanut joitakin ihme pusseja johon voi vaatteet laittaa sitten sisään ja imurilla imeä ilmat pihalle siitä pussista niin, että koko pakkauskoko supistuu huomattavasti. Tämä auttaa siihen tila-ongelmaan, mutta edelleenkin painorajasta tulee se suurempi ongelma. Minä olen aina ollut vaan niin huono ja erittäin hidas pakkaaja. Aloitan aina aivan liian myöhään, yleensä edellisenä iltana/yönä, ja sitten olen valmis vasta aamuyöstä. Luulen, että mulla pitää alkaa testipakkailemaan tässä ensiviikolla niin sitten tiedän pitääkö vai eikö pidä lähettää jotain tavaraa postitse kotiin.

Huoneeni suomeessa päivää ennen Hollantiin lähtöä. Tuolloin onnistuin tekemään mahdottomasta tehtävästä mahdollisen :D

Tänään työt taas tuli ja meni. Päivät ovat olleet nyt jo viikon ajan samankaltaisia, eli suht helppoja. Vähän siivoilua ja lasten perässä juoksemista. Ulos ei olla moneen päivään päästy koska tuo sade ja ukkonen ei näytä tekevän loppua. No ainakin voidaan pitää laiskoja sadepäiviä sisällä :) Vanhemman pojan kahden viikon lomakin on viimeinkin ohi, joten hän sai lähteä kouluun ja mä sain pitää mukavan päivän nuorimmaisen kanssa.

Olen hirveästi halunnut opetella erilaisten lettien tekoa niin itselleni, kuin muillekin, mutta tää tyttö ei koskaan anna kenenkään laittaa sen hiuksia ollenkaan. Onneksi sain sen nyt keskittymään niin hyvin yhteen elokuvaan, niin sain sitten kokeilla vähän jotain uutta tälle tytölle :)

Nyt varmaan menee ilta sitten taas kouluja selaillessa ja ehkä viimeinkin osaisin mennä ennen aamu kolmea nukkumaan..Ehkä.. Todennäköisesti en :P

Hymyä irtoaa ainakin vielä toistaiseksi. On kyllä jo muutama aika musertava hetki ollut, kun on kavereiden kanssa pitänyt puhua lähdöstä