Elämää au pairina

Haluan kirjoittaa nyt ihan kokemuksistani au pairina. Ehkä osaan antaa ihan vinkkejäkin ihmisille jotka harkitsevat au pairiksi lähtemistä. Kaikenkaikkiaan olen erittäin tyytyväinen että lähdin, sillä olen kasvanut todella paljon tämän vuoden aikana. Mutta au pairina olo ei ole ruusuilla tanssimista. Työ saattaa olla kovin helppoa, mutta osaa se olla raastavaakin. Aloitan nyt kuitenkin ihan alusta.

Toukokuussa 2013 löysin tämän perheen aupairworld.com sivuilta. Skypetettiin paljon ja kaikki näytti kaikinpuolin hyvältä. Joten heti valmistuttuani lukiosta, lähdin tänne ilman mitään sen suurempia ennakkoluuloja. Kumma kyllä minua ei jännittänyt ollenkaan lähtö tänne ja koneen laskeutuessa ajattelin vain että olen viimeinkin kotona. Ensimmäiset kaksi viikkoa olin vain onnea täynnä. Itkin jopa jonakin iltana ajatusta, että minun pitää lähteä jokin päivä tästä maasta ja tästä perheestä. Eli kaikki alkoi todella hyvin.

Host lapseni :) Otettu Thaimaassa maaliskuussa 2014  

Alkuhuuman häivyttyä alkoinkin sitten huomaamaan paljon epäkohtia tässä perheessä. Suurin ongelma oli työtuntini ja kotitöiden määrä. Alankomaiden laki sallii vain max 30 työtyntia per viikko ja laskeskelin, että itselleni niitä kertyi 35-40 joka viikko. Samoin ennen tänne tuloa tiesin, että työnkuvaani kuuluu kevyet kotityöt, jotka lähinnä liittyvät lapsiin. Todellisuudessa se tarkoitti myös host vanhempieni huoneen imurointia, heidän kylpyhuoneensa pesemistä, kaikkien vessojen siivousta, host isän paitojen silittämistä ja portaiden imurointia. Kaiken lisäksi minun piti olla koko ajan pienen 2-vuotiaan tytön kanssa kotona ja kuljettaa 4- vuotiasta poikaa kotoa kouluun ja takaisin ja pitää hänelle seuraa. Töitä oli aivan liikaa! Kyselin sitten kavereilta onko tämä edes laillista ja vastaus tuli kuin yhdestä suusta: ei. Minua raivostutti, sillä en ollut tajunnut kysyä näistä asioista perheeltä ennen tänne tuloani.

Päätin lopulta puhua asiasta ja vastauksena sain vain, että tämä perhe toimii tän mallin mukaan ja he eivät voi muuttaa toimintatapojaan. No, sain ainakin heidän päähän sen ajatuksen, etten minä ollut tyytyväinen. Minä sitten omasta toimestani lopetin heidän huoneensa ja kylpyhuoneensa pesun ja eivät he ole siitä valittaneet. Työtuntien määrästä pidin toisen keskustelun ja sain tietää, että me lasketaan työtunnit eritavalla. He laskivat tosin väärin, sillä he eivät laskeneet mukaan tunteja, jolloin lapset olivat nukkumassa ja minun piti pysyä kotona heidän kanssaan. Päätin kuitenkin niellä tämän ja viedä tämän vuoden loppuun tällä tavoin.

Tämä perhe on kuitenkin kaikinpuolin ihana. Työnantajoiksi nämä vanhemmat eivät sovi, mutta ihmisinä heillä on sydän paikallaan. Olen saanut heiltä niin paljon apua. Heti kun minulla on jokin ongelma, he mielellään auttoivat ja yllättävintä oli se, että kun minun kavereillani oli ongelma, he halusivat auttaa heitäkin. Kerran esimerkiksi ystäväni mursi ranteensa ja hän oli tapahtumahetkellä lähellä kotiani, joten hostvanhempani ehdottivat, että ajaisivat hänet sairaalaan. Kaiken lisäksi kävin tämän perheen kanssa Ibizalla pari viikkoa ja Thaimaassa viisi viikkoa ja he maksoivat lippuni Pariisiin. Eli kyllä huonomminkin olisi voinut käydä.

Lapsista on tullut minulle hyvin läheisiä. Varsinkin tästä nuorimmaisesta tytöstä, jonka kanssa olen viettänyt enemmän aikaa. Paras hetki oli se, kun tyttö halasi minua ja sanoi ik hou van jou (Minä rakastan sinua). Tän tytön kanssa minulla ei ole koskaan ongelmia. Tän nykyään 5-vuotiaan pojan kanssa minulla on välillä vähän liikaakiin ongelmia. Hän on saanut minut itkemään jo kahdesti, koska joskus hän vain raivostuu täysin hyvinkin pienestä asiasta. Poika on niin lellitty piloille, että jos hänelle sanoo ei, alkaa itkupotkuraivarit. Osaa hän nyt olla suloinenkin välillä, mutta nyt alkaa pikkuhiljaa jo mennä hermot.

Pidettiin host tytön kanssa hauska päivä

Minulle maksettiin siitä, että lähden Thaimaahan. Ei mielestäni paha!

Au pairina olo on helppoa. Aivoja ei pahemmin tarvitse, mikä on tosin ärsyttävää joskus. Päivät toistavat hieman toisiaan. Tosin voihan siitä aina tehdä jotenkin erikoisen jos haluaa. Hyvä puoli tässä työssä on, että voi tavallaan tehdä omia asioitakin siinä sivussa. Leikkikentällä on hyvin aikaa lukea omaa kirjaa tai kuunnella musiikkia jne. Paras puoli tässä on se, että jos oikein kovin väsyttää, on joskus mahdollista nukkua päiväunet. Mutta minun ja monen muunkin au pairin mielestä vuosi au pairina on todellakin tarpeeksi. Ei sitä vain jaksa. Minä en jaksa asua tässä samassa talossa, missä minä työskentelen. Haluan enemmän omaa tilaa. Minun mielestäni puoli vuottakin on jo tarpeeksi, mutta olin luvannut pysyä täällä ainakin vuoden. Itseasiassa tämä perhe vieläkin haluaisi, että jäisin ainakin vielä vuodeksi tai kahdeksi lisää. Olisin ehkä voinut miettiäkin asiaa, jos he vain olisivat kohdelleet minua hieman paremmin. Minä en jaksa olla enää se kolmas ihminen jolta kysytään onko sinulla mitään menoja seuraavana viikonloppuna. Toinen syy miksen jää pidemmäksi aikaa on raha. Ei voi sanoa, että au pair tienaa rahaa, koska se raha on niin pientä. Eli tavallaan tuntuu, että tämä on vain ajan hukkaan heittämistä, koska en minä pääse tällä eteenpäin elämässäni.

Suosittelen kuitenkin au pairiksi lähtöä kaikille. Tämä vuosi on ollut elämäni paras. Ihmiset jotka tapasin täällä tekivät siitä parhaimman ikinä. Minulla on nyt ystäviä ihan kaikkialta maailmasta, joten tulevaisuuden kannalta myös hyvä jos vaikka lähtee matkustelemaan ja tarvitsee yöpaikkaa. Kaikki nämä uudet kokemukset ovat kasvattaneet minua niin paljon ihmisenä, joten olen todellakin tyytyväinen, että lähdin au pairiksi. Mielestäni au pairina olo on myös erinomainen ehkäisymenetelmä! Kuulostaa ehkä tyhmältä, mutta nyt olen ainakin tajunnut, että minulla ei ole vielä aikaa ja halua pitää huolta lapsesta 24/7. Kyllä minä lasten perään voin katsoa, kunhan he eivät ole vielä omiani. Hyvä puoli au pairina olossa on myös se, että tämä tulee varmasti näyttämään hyvältä CV:ssä :D

Sydämeni tulee aina kuulumaan Hollantiin <3

Jos minä nyt joskus lähden uudestaan au pairiksi, tulee minun muistaa että otan kaiken selville perheestä ennen kuin saavun siihen. Mielellään myös haluaisin yhden tai kaksi lasta, jotka ovat hyvin nuoria tai jo hieman vanhempia, koska se nyt on vain helpompaa. Ja parasta tietty olisi, jos voisin asua erissä talossa kuin tämä perhe. No, epäilen silti että lähden uudestaan au pairiksi.

Tämä au pairi pian kiittää ja kumartaa sillä lento suomeen koittaa 14.6