Joulu- vai koulustressi?

Luukku 7

Jouluna tulee rentoutua

Tällä hetkellä on sellainen olo että olen loputtomassa umpikujassa. Kerroinkin tänään kavereilleni että minulla ei viimeisen viikon aikana ole ollut hetkeäkään jolloin olisin voinut istua alas ja aukaista netflixin tai vain maata sängyssä ilman mitään suunnitelmaa. Viime päivinä tämä tilanne on ollut vielä kahta kauheampi sillä olen kirjaimellisesti ollut niin kiireinen että kotiin olen vasta päässyt puolenyön jälkeen ja pahimmassa tapauksessa jouduin tämän jälkeen vielä hoitamaan pari esseetä kasaan. Tiedän että joululoma alkaa jo ensi viikolla, mutta tällä hetkellä en oikein osaa ajatellakaan asiaa.

Mihin minun aikani on sitten mennyt? Viime päivinä on koulusta tullut ihan järkyttävän paljon töitä kotiin tehtäväksi ja olen kirjaimellisesti käyttänyt joka päivä todella useita tunteja niiden parissa. Kaikista turhauttavinta on että teen kaikkeni koulun eteen ja mielestäni teen tosi hyvää työtä ja opettajatkin niitä kehuvat mutta sitten ne ryhmätyöt. Alan saamaan täysin tarpeekseni ryhmätöistä, sillä ne ei vain toimi. Kaikilla on omat mielipiteensä ja sitten joku aina pahoittaa mielenstä tai joku ei tee töitään ajoissa. Viimeisen viikon aikana on ollut jo kaksi sellaista hetkeä että tekisi mieli vain heittäytyä lattialle ja alkaa parkumaan. Kouluongelmien jälkeen pitää myös pitää uusia kaverisuhteita kasassa ja jättää aikaa poikaystävällenikin. Äitikin oli Amsterdamissa koko viime viikon joten sain aika kovaan tahtiin rampata kodin ja Amsterdamin väliä. Siskollakin oli synttärit viime viikolla joita piti juhlia ja tietty joulu on tulossa niin lahjastressinkin olen siihen päälle onnistunut hankkimaan. 

Eilen tein ehkä yhden parhaimmista valinnoista vähään aikaan ja kaivoin kaapin pohjalta edellisten host-vanhempieni antaman lahjakortin spahan. Otin uuden kaverini Helenin mukaan ja suuntasimme kohti spata mielessämme jokin upea hieronta. Nämä hieronta unelmat murskautuivat aika nopeasti kun saimme kuulla että lahjakorttini käy ainoastaan saunaan ja muutamaan uima-altaaseen. Ensin asia hieman ärsytti, mutta päätimme silti antaa saunalle mahdollisuuden, vaikken koskaan ole ollut mikään saunan ystävä. Kaikista parassa tässä oli se hetki kun ilmoitamme että haluaisimme mennä saunaan ja sitten näemme ikkunasta ihan täysin alastoman miehen kävelevän nurmen poikki. "Niin siis anteeksi, puemmeko me bikinit päällemme?" Joo ei, tässä spassa on alastomuuspakko. Jotenkin tämä iski kunnolla päin naamaa. Tosi outoa mielestäni sillä tässä maassa ei edes uimahallien pukukopeissa olla alasti vaikka ne onkin jaettu miesten ja naisten puoliin. Hollantilaisten mielestä on ollut outoa että me Suomessa ollaan alasti pukukopeissa ja nyt olenkin yllättäen paikassa jossa miehet ja naiset ovat sekaisin ja täysin alasti. Päätimme kuitenkin olla avoimin mielin ja kokeilla tätä.

Painelimme pukukopeille ja kaikki näytti ihan hyvältä. Keräilin rohkeutta alasti olemiseen, sillä minulla on aina ollut pieni onglma oman kehoni kanssa ja en tykkää olla vähissä vaatteissa ollenkaan. Ja se hetki kun viimeinkin päätin vaatteeni päältä riisua ja prikulleen siinä samana hetkenä tuli samaan pukukoppiin kolme vanhempaa miestä, täysin alasti. Siinä vaiheessa tuli kyllä sellainen olo että mitä ihmettä mä täällä teen ja päätin jäädä odottamaan että nämä miehet lähtisivät matkoihinsa. Tämän jälkeen kuitenkin kaikki jotenkin muuttui paremmaksi. Saavuimme spa alueelle ja se oli niin kaunis, rauhallinen ja rentouttavan näköinen (kuvia ei minulla tietenkään ole, sillä mukaan olisi saattanut tulla muutama alaston hollantilainen). Saunaa oli joka lähtöön; laventelisauna, suomisauna, kuuma sauna, höyrysauna, valosaune jne. ja kaikista paras oli se kuuma poreallas ulkona, varsinkin kun ilma oli sen verran kylmä. Ja ensimmäisten kymmenen minuutin jälkeen sitä tottui ajatukseen että minä olen alasti ja kaverini on alasti ja kaikki muut täällä ovat alasti. Jotenkin se oli normaalia. Nyt en oikein edes ymmärrä miten, mutta siellä oli jokin sellainen rauhallinen tunnelma joka hyväksyi sen alastomuuden. Ja nyt en valehtele ollenkaan, tämä oli yksi rentouttavimmista kokemuksistani ikinä! Se vapauden ja rauhan tunne mikä siellä kaikkialla vallitsi. Tämä oli juuri sitä mitä tarvitsin stressintäyteiseen elämääni ja olen niin kiitollinen että päätettiin lähteä ja käyttää lahjakorttini. Kaiken kruunasi se että lähdimme tämän jälkeen Nielsin, Johannan ja hänen poikaystävänsä kanssa Amsterdamiin ja päädyttiin Hilton tree- hotellin kattoterassille uskomattoman hienoon baariin jossa istuskelimme lähes puoleenyöhön saakka.

Nyt vielä 8 työntäyteistä päivää ja sitten voin antaa koulun olla, ainakin muutaman viikon ajaksi.